Palvelujen kysyntä kasvaa, tavoitteena matkailu- ja ravintola-alan kannattavuuden parantaminen

1. Palvelujen kysyntä kasvaa
Tavoitteena
kannattavuuden
parantaminen
11.12.2017 Ari Peltoniemi, pääekonomisti
Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen ● Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
KUVA
(korkeus voi
vaihdella)
KUVA
(korkeus voi
vaihdella)
KUVA
(korkeus voi
vaihdella)
KUVA
(korkeus voi
vaihdella)

2. Kuluttajabarometri:
Kuluttajien luottamus talouteen pysynyt vahvana
2017 marraskuussa kuluttajien luottamusindikaattori (23,0) oli lähes toukokuun (24,1)
ennätyslukemissa. Vuoden 2016 marraskuussa luottamusindikaattori sai arvon 17,6.
Lähde: Tilastokeskus; Kuluttajabarometri 10/2017
Saldoluku
2
-5
0
5
10
15
20
25
30
Tammikuu
Maaliskuu
Toukokuu
Heinäkuu
Syyskuu
Marraskuu
Tammikuu
Maaliskuu
Toukokuu
Heinäkuu
Syyskuu
Marraskuu
Tammikuu
Maaliskuu
Toukokuu
Heinäkuu
Syyskuu
Marraskuu
Tammikuu
Maaliskuu
Toukokuu
Heinäkuu
Syyskuu
Marraskuu
Tammikuu
Maaliskuu
Toukokuu
Heinäkuu
Syyskuu
Marraskuu
Tammikuu
Maaliskuu
Toukokuu
Heinäkuu
Syyskuu
Marraskuu
Tammikuu
Maaliskuu
Toukokuu
Heinäkuu
Syyskuu
Marraskuu
Tammikuu
Maaliskuu
Toukokuu
Heinäkuu
Syyskuu
Marraskuu
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

3. Ostovoima:
Nollainflaatiosta pois
hintojen nousu hieman rivakampaa kuluvana vuonna
Lähde: Tilastokeskus, palkkasummakuvaaja, kuluttajahintaindeksi
Indeksi vuosi 2005=100
2017 1-9
Vuosimuutos, %
+1,9 %
+0,8 %
+1,1 %
3
90
100
110
120
130
140
150
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Palkkasumma, koko talous Kuluttajahinnat Ostovoima

4. Suhdannetilanne 2000-2017 (2017 = tammikuu-syyskuu):
Nousu vaimentunut
anniskelu jarruttaa, mutta myös huonot kesäkelit vaikuttivat
Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa
4
Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa
Myynnin määrän vuosimuutos, prosenttia
-12
-10
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017, 9
kk
Ruoka Anniskelu Majoitus "Majoitus- ja ravintola-alan suhdanne"

5. Anniskeluravintoloiden myynti:
Kesän myynti söi alkuvuoden kasvun
Ravintolapalveluiden kasvu nollassa 2017 tammi-syyskuussa
Vuosimuutos 2017 tammi-syyskuu (A-, B-, ja C-ravintolat), % Vuosimuutos 2017 tammi-kesäkuu (A-, B-, ja C-ravintolat), %
Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa
5
2,9
-0,4
1,7
1,4
2,3
1,7
1,5
-2,6
0,0
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
Ruoka Anniskelu Yhteensä
Arvo Hinta Määrä (kiinteähintainen)
6,1
0,5
4,1
1,0
2,3
1,4
5,0
-1,8
2,7
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
Ruoka Anniskelu Yhteensä
Arvo Hinta Määrä (kiinteähintainen)
Kehnot kesäkelit näkyivät erityisesti
anniskelukysynnässä. Tammi-syyskuussa
anniskelukysyntä laski 2,6 prosenttia ja
heinä-syyskuussa peräti 6,5 prosenttia
edellisvuodesta.

6. Anniskeluravintolat:
Alkoholilain uudistuksella iso rooli
tulevassa kehityksessä
A- ja B-ravintolat, indeksi 2000=100
Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa
6
Kysyntä = myynnin määrä
Tarjonta = asiakaspaikkojen määrä
Käyttöaste = myynnin määrä/asiakaspaikkojen määrä
Suomessa on noin 6 600 A- ja B-luvallista
anniskeluravintolaa joiden verollinen myynti on noin 3,8
miljardia euroa.
60
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
Kysyntä Tarjonta Käyttöaste
40
50
60
70
80
90
100
110
120
130
140
Kysyntä Tarjonta Käyttöaste
C-ravintolat, indeksi 2000=100
Suomessa on noin 1 700 C-luvallista anniskeluravintolaa,
joiden verollinen myynti on noin 0,5 miljardia euroa.

7. Alkoholin matkustajatuonti ja Baltian
matkat kovassa kasvussa, 2007-2016
Anniskelumyynti lasku-uralla
Lähde: Tilastokeskus, Valvira, THL
7
Indeksi, 2007=100
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Anniskelumyynti
100 % alkoholina
Matkustajatuonti
100 % alkoholina
Suomalaisten *Baltian matkat
Kotimaiset yöpymiset
*Baltian matkat: otosjoukko ja painotustapa muuttuivat v. 2012, joten sarja ei ole täysin vertailukelpoinen.
Tilastokeskuksen mukaan muutoksen vaikutus on kuitenkin pieni, joten vuotta 2012 edeltänyttä tilastotietoa
voidaan yhdistää samaan sarjaan vuoden 2012 jälkeisen tilastotiedon kanssa.

8. Alkoholijuomaverot 1.7.2017 EU-maissa
Suomi on EU-maiden kirein oluen alkoholiverottaja ja toiseksi kirein väkevän alkoholin ja viinin
verottaja.
Olutvero EU-maissa, euroa per litra, 4,7 til-%
Lähde: European Commission, Excise Duty Tables 2017
Viron alkoholijuomaveroa
korotetaan 1.2.2018, jolloin
Viron olutvero on 0,79
euroa/litra, 4,7 til-%.
Suomessa olutvero nousee
1.1.2018 alkaen, jonka jälkeen
Suomen olutvero on 1,67
euroa/litra, 4,7 til-%.
Siten vuoden 2018
helmikuussa Suomen olutvero
on edelleen yli kaksinkertainen
Viroon nähden!
Alkoholijuomien verotasot EU-maissa, euroa per litra
sataprosenttista alkoholia
Olut Viini
Väkevä 40 %,
etyylialkoholi
Suomi 32,05 30,82 45,55
Irlanti 22,55 38,62 42,57
Britannia 21,85 30,05 32,91
Ruotsi 21,06 24,81 53,85
Viro 15,52 11,20 23,89
Kreikka 12,50 1,82 24,50
Slovenia 12,10 0,00 13,20
Alankomaat 7,59 8,03 16,86
Italia 7,55 0,00 10,36
Tanska 7,52 14,17 20,14
Ranska 7,41 0,34 17,38
Liettua 7,11 14,97 16,65
Kypros 6,00 0,00 9,57
Kroatia 5,33 0,00 7,06
Unkari 5,26 0,00 10,82
Belgia 5,01 6,81 29,93
Itävalta 5,00 0,00 12,00
Malta 4,83 1,86 13,60
Puola 4,54 3,35 13,29
Latvia 4,50 7,09 14,50
Portugali 4,12 0,00 13,68
Slovakia 3,59 0,00 10,80
Tsekki 2,96 0,00 10,55
Espanja 1,99 0,00 9,59
Luxemburg 1,98 0,00 10,41
Saksa 1,97 0,00 13,03
Bulgaria 1,92 0,00 5,62
Romania 1,85 0,00 7,43
Suomi
1,51 => 1,67
Irlanti 1,06
Britannia 1,03
Ruotsi 0,99
Viro 0,73 => 0,79
Kreikka 0,59
Slovenia 0,57
Alankomaat 0,36
Italia 0,35
Tanska 0,35
Ranska 0,35
Liettua 0,33
Kypros 0,28
Kroatia 0,25
Unkari 0,25
Belgia 0,24
Itävalta 0,24
Malta 0,23
Puola 0,21
Latvia 0,21
Portugali 0,19
Slovakia 0,17
Tsekki 0,14
Espanja 0,09
Luxemburg 0,09
Saksa 0,09
Bulgaria 0,09
Romania 0,09

9. Kannattavuus:
Ravintoloiden käyttökate
Pientä parannusta, mutta finanssikriisiä edeltäneelle tasolle on vielä matkaa
Lähde: Tilastokeskus, MaRa
Käyttökateprosentti
9 2016* = ennakkoarvio
3
4
5
6
7
8
9
10
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016*
Ravintolat

10. Matkailijoiden yöpymisissä hyvä
kasvu v.2017 tammi-syyskuussa
Kuitenkin sekä heinä- että elokuussa kotimaisten yöpymisten määrä väheni. Kotimaan
viileä kesäsää näkyi siten, että Etelä-Eurooppaan suuntautuneet matkat lisääntyivät
edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna yli 60 prosenttia!
Lähde: Tilastokeskus
10
Yöpymisten vuosimuutos, kaikki
majoitusliikkeet 2017 tammi-syyskuu,%
Ulkomaisten yöpymisten määrä, kaikki
majoitusliikkeet, vrk (2017 tammi-syyskuu)
5,1
1,4
14,8
36,9
29,0
23,9
17,5
16,8
15,514,7
13,512,9
8,2 8,2 7,4 7,0
2,2
0
100 000
200 000
300 000
400 000
500 000
600 000
700 000

11. Lähtömaiden osuudet (%) ulkomaisista yöpymisistä
kaikissa majoitusliikkeissä, 2010-2017 tammi-syyskuu
Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto
11
12,4
10,2 9,7
6,7
4,9 4,3
3,7
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
30,0
Venäjä Saksa Ruotsi Iso-Britannia Kiina Yhdysvallat Japani
2010 2011 2013 2014 2015 2016 2017, 1-9

12. Matkailu pohjoismaihin:
Ulkomaiset hotelliyöpymiset
reippaassa kasvussa vuonna 2017
Tammi-elokuussa 2017 Suomen kasvuluku 14,7 %, mutta muiden pohjoismaiden määriin
vielä matkaa!
Indeksi 12/2007=100 (12 kk keskiarvo),
ulkomaiset hotelliyöpymiset
12
Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset
Ulkomaiset hotelliyöpymiset (miljoonaa)
tammikuu-elokuu 2017
+6,6 %+14,7 % -1,5 % +3,0 %
3,8
5,1
5,9
6,7
0
1
2
3
4
5
6
7
8
Suomi Norja Tanska Ruotsi
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Ruotsi Suomi Norja Tanska

13. Suomen matkailualalle on kohdistunut
tunnustusta ja menestystä!
TCI Research & Hotrec, A European Survey on International Guests’ expectations 5/2017
13
Ranking in Europe for
“Hotels Overall Quality”
TOP 3 Destinations
Sweden 250
Norway 246
Finland 234
Ranking in Europe for
“Hotel Hospitality of Personnel”
TOP 3 Destinations
Norway 281
Sweden 266
Finland 243
Ranking in Europe for
“Local Food Diversity”
TOP 3 Destinations
Turkey 176
Finland 171
Greece 160
Ranking in Europe for
“Restaurant staff hospitality”
TOP 3 Destinations
Finland 223
Cyprus 223
Ireland 205
Suomessa järjestettiin kaikista
Pohjoismaista eniten kansainvälisiä
kongresseja (651 järjestökongressia, 101
514 kongressivierasta) vuonna 2016
(Union of International Associations
6/2017)
Finland ranks in top 3 travel destinations
for 2017 (Lonely Planet 10/2016)
1. Canada
2. Columbia
3. Finland
Isojen eurooppalaisten kaupunkien (20
kaupunkia) liikenneindeksin mukaan
Helsingissä kaupunkiliikkuminen on
helpointa ja miellyttävintä (Politico
9/2017)
Maailman vieraanvaraisimmat
kaupungit, N=100 (TravelBird 10/2017)
1. Singapore
2. Tukholma
3. Helsinki
Finland is the safest
place on the planet
(International SOS, the
2018 Travel Risk Map,
11/2017)

14. Työllisten (työpaikkojen) määrä kasvoi (+2,8 %)
vuonna 2016 viime vuosia nopeammin
Majoitus ja ravintola-alalla 85 400 työllistä (70 300 + 15 100) vuonna 2016. Kasvun
jatkuessa 3 prosentin vuosivauhtia, vuonna 2020 alalla 10 700 uutta työpaikkaa!
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 7/2017, *Mara (ennuste)
14
1 000 työllistä, majoitus- ja ravitsemistoiminta
Vuonna 2016 majoitus ja
ravintola-alalla oli 5 300
työllistä enemmän kuin vuonna
2012. Näistä ravintoloiden
osuus 94 prosenttia ja
majoituksen osuus 6 prosenttia.
Vuonna 2020 työllisten
lisäyksestä aiempaa suuri osuus
majoituksella!
85,4
96,1*
75
80
85
90
95
100

15. Majoitus- ja ravintola-alan suhdannenäkymät:
Kasvuodotukset hieman heikentyneet
Suhdannenäkymien saldoluku lokakuussa +18 (heinäkuu +25), ammattityövoiman saatavuudessa
haasteita
Lähitulevaisuuden
suhdannenäkymät, saldoluku
Myynnin vuosimuutos, %
Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto; Suhdannebarometri, MaRa
15
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Q1, Q2,
Q3*
-10
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
Myynti (määrä) Suhdannenäkymät
Q3*, syyskuu = ennuste

16. MaRan jäsenkysely:
Hyvät odotukset pikkujoulumyynnistä
71 prosenttia yrityksistä arvioi vuoden 2017 pikkujoulumyynnin kasvavan edellisvuodesta!
Lähde: EK, MaRa
16
Arvio (prosenttimuutos) yrityksenne kuluvan vuoden
pikkujoulumyynnistä verrattuna edelliseen vuoteen
21
7
16
26
25
3
1 0 0
0
5
10
15
20
25
30
kasvaa yli 6
%
kasvaa 4-6
%
kasvaa 2-4
%
kasvaa 0-2
%
pysyy
ennallaan
vähenee
alle 2 %
vähenee 2-
4 %
vähenee 4-
6 %
vähenee yli
6 %
N=321

17. Kiitos!
MaRan seuraava
suhdannetilaisuus
pidetään kesäkuussa.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry edustaa hotelleja, kylpylöitä ja kuntoutumiskeskuksia, viikko-osakeyrityksiä, leirintäalueita, kongressi- ja
tapahtumatoimialan yrityksiä, ravintoloita, cateringyrityksiä, eines- ja valmistuskeittiöitä, kahviloita, pubeja, yökerhoja, liikenneasemia, huvi-, teema- ja
elämyspuistoja, keilahalleja, festivaaleja ja konserttitapahtumia, ohjelmapalveluyrityksiä, luontomatkailuyrityksiä, hiihtokeskuksia sekä matkailun markkinointi-
ja välityspalveluja tarjoavia yrityksiä. MaRassa on 2 700 jäsentä, joilla on 7 000 toimipaikkaa. MaRan jäsenyritykset työllistävät noin 70 000 henkilöä.
MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi: p. 044 750 4511

18. Liite. Tilastotietoja
Liikevaihto Suhdannetilanne ja -näkymät
Kannattavuus Työllisyys, majoitus- ja ravitsemistoiminta
Lähde: Tilastokeskus
Lähde: Tilastokeskus
Lähde: EK
Lähde: Tilastokeskus, MaRa
Liiketulus,%-yks.liikevaihdosta
1000työllistä
Saldoluku
Liikevaihdon
vuosimuutos, % 2013 2014 2015 2016 2017, 9 kk
Majoitus- ja ravintola-ala
yhteensä 0,8 0,8 3,1 4,9 6,0
Ravintolat 1,4 1,2 3,1 4,6 4,8
Anniskeluravintolat 2,3 0,6 2,4 3,4 1,7
Ruokamyynti 4,6 1,9 4,1 4,8 2,9
Alkoholimyynti -1,4 -1,5 -0,6 0,8 -0,4
Pikaruoka 0,3 1,7 5,7 6,8 7,5
Henkilöstöravintolat -2,7 -0,5 -1,4 -2,5 -0,4
Liikenneasemaravintolat -1,4 -5,2 1,1 0,9 1,6
Majoitus -0,9 -0,7 2,0 6,0 10,0
75
77
79
81
83
85
87
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
3,2
1,7 1,4
2,0
3,2
2,0
1,3 1,1
2,2
3,5
4,2 4,2
-1,6
0,3
1,0
0,0
-0,3 -0,9
0,8
6,8
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e
Ravintolat Majoitus
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Suhdannetilanne
Suhdannenäkymät