Teemu Lyytikäinen: Asumistuen vaikutukset vuokriin. Esitys Toimivatko asumisen tuet? -seminaarissa 16.3.2018.

1. Asumistuen vaikutukset vuokriin
Teemu Lyytikäinen, VATT
Kela
16.3.2018

2. Johdanto
• Jos asumistuki johtaa korkeampaan vuokraan, valuu
osa hyödystä vuokranantajille
• Toukokuussa 2017 julkaistiin VATT:n uusi tutkimus
vuokravaikutuksista Suomessa
– Eerola, E., & Lyytikäinen, T. (2017). Housing allowance and
rents: Evidence from a stepwise subsidy scheme. SERC
Discussion Paper 220 [linkki]
• Mitä tämän ja muiden tutkimusten perusteella
tiedetään asumistukien vaikutuksista vuokriin?

3. Miten asumistuen on väitetty vaikuttavan vuokriin?
• Vuokrat voivat muodostua korkeammiksi
asunnoissa, joihin saa korkeampaa asumistukea
– Kuntaryhmät tai vanhan järjestelmän pinta-alaluokat ja
rakennusvuosiluokat
• Korkeampaa asumistukea saavilta kotitalouksilta
voidaan peritä korkeampaa vuokraa
• Asumistuki voi nostaa yleistä vuokrataso

4. Empiirisen tutkimuksen haaste
• Luotettavassa tutkimuksessa on pystyttävä
uskottavasti erottamaan asumistuen vaikutus
muista vuokraan vaikuttavista tekijöistä
• Tämä on vaikeaa, koska:
– Vuokra vaikuttaa tukeen ja tuki vuokraan
– Tuki ja vuokra voivat riippua samoista muista tekijöistä

5. Tutkimusasetelma (Eerola ja Lyytikäinen, 2017)
• Vuoteen 2015 asti yleinen asumistuki riippui
portaittain asunnon pinta-alasta ja
rakennusvuodesta
– Tämä johtui asumistuen neliövuokranormista, jonka yli
menevästä vuokrasta ei maksettu asumistukea
• Asumistuen portaat mahdollistavat tuen
vaikutuksen erottamisen muista vuokriin
vaikuttavista tekijöistä
– Voidaan verrata toisiinsa lähes identtisiä asuntoja,
joissa on eri suuruinen tuki

6. Tutkimusaineisto ja rajaukset
• Aineisto: Kelan asumistukirekisterit 2008-2013
– Kattavat tiedot kaikista tuensaajista ja heidän
asunnoistaan
• Rajaukset:
– Vapaarahoitteiset vuokramarkkinat
– Pienet asunnot (alle 41 m2)
– Asumistuen kuntaryhmät 1-3
• 34 kaupunkia ja ympäryskuntaa

7. Tulos 1: Eri kokoisten asuntojen asumistukierot eivät
vaikuta vuokriin
Lähde: Eerola & Lyytikäinen 2017
Asumistuki/m2 Vuokra/m2

8. Tulos 2: Eri ikäisten asuntojen asumistukierot eivät
vaikuta vuokriin
Lähde: Eerola & Lyytikäinen (2017)
Asumistuki/m2 Vuokra/m2

9. Lisätuloksia ja -havaintoja
• Tulos 3: Tukieuron keskimääräinen vuokravaikutus
noin nolla ja tilastollisen luottamusvälin yläraja on 20
senttiä
• Tulos 4: Viitteitä vuokravaikutuksesta, kun keskitytään
useita vuosia tukea saaneisiin talouksiin tai asuntoihin
– Näitä on vähän
• Tutkimuksen otoksessa suurin osa tukijaksoista kesti
vain vuoden tai kaksi
– Tämä voi osaltaan selittää, miksi vuokravaikutusta ei ole
– Asumisvalintoja ei kannata optimoida tukijärjestelmän
mukaan, jos odottaa esim. työtilanteen paranevan pian
• Tulos 5: Tulokset eivät muutu, kun todennäköiset
toimeentulotuensaajat rajataan pois otoksesta

10. Yleistettävyys
• Tutkimuksessa saatiin luotettavaa näyttöä eri
kokoisten ja ikäisten asuntojen tukierojen
vaikutuksista
• Tulokset kaiketi yleistettävissä esim. tuloista ja
perhekoosta johtuvien ruokakuntien välisten
asumistuen erojen vaikutuksiin
• Tulosten yleistettävyys yleistä vuokratasoa koskeviksi
on kyseenalainen

11. Vaikuttaako asumistuki yleiseen vuokratasoon?
Varovainen työhypoteesi teoriapohjalta
• Vaikutus vuokratasoon riippuu siitä, kuinka paljon
tukijärjestelmä lisää asuntojen kokonaiskysyntää
– (Ja tarjonnan joustavuudesta hintojen suhteen)
• Kysyntävaikutus oletettavasti maltillinen, koska
– Tukijärjestelmän rakenne on sellainen, ettei tuki yleensä
kannusta lisäämään asumiskulutusta sen enempää kuin
muutkaan tulot
• Enimmäisasumismenot matalia suhteessa markkinavuokriin
• Parempaan asuntoon muuttavan tuensaajan tuki ei yleensä kasva
eikä huonompaan asuntoon muuttavan tuki vähene
– Tukeen käytetyt varat kerätään veroina, mikä vähentää
muiden kotitalouksien asuntokysyntää

12. Aiemmat suomalaiset tutkimukset
• Kangasharjun (2010) tulosten mukaan asumistukieuro
nostaa vuokraa 60-70 sentillä
– Periaatteessa hyvä tutkimusasetelma:
– Vuoden 2002 uudistus muutti eri ryhmien ja asuntojen tukea eri
tavoilla
– Miten nämä muutokset heijastuvat vuokriin?
• Eerola ja Lyytikäinen (2017) yrittävät toistaa Kangasharjun
tulokset samalla aineistolla ja menetelmällä
– Ei näyttöä vuokravaikutuksesta
• Virenin (2013) tutkimusasetelma ei ole yhtä luotettava
kuin Eerolan ja Lyytikäisen (2017) ja Kangasharjun (2010)

13. Ulkomaiset empiiriset tutkimukset
• Tutkimusta Euroopasta vähän, mutta useimmissa
empiirisissä tutkimuksissa on löydetty viitteitä
merkittävistä vuokravaikutuksista
– UK: Gibbons & Manning (2006)
– Ranska: Laferrère & Le Blanc (2004) , Fack (2006)
• Brewer ym. (2016) uusi tutkimus viittaa aiemmin
luultua selvästi pienempiin vuokravaikutuksiin UK:ssa
– Luotettava asetelma + suuri rekisteriaineisto

14. Brewer ym. (2016):
Uusien tuensaajien tuki laski…
…mutta vuokrat pysyivät ennallaan

15. Päätelmät
• Tämänhetkinen tutkimustieto viittaa siihen, että
asumistuen erot asuntojen ja kotitalouksien välillä
eivät heijastu vuokriin
• Asumistuki näyttäisi kohdentuvan tavoitteiden
mukaisesti tuensaajille
• Vaikutuksista yleiseen vuokratasoon ei luotettavaa
empiiristä tutkimusta, mutta teoreettisen
työhypoteesin mukaan vaikutus on maltillinen
• Luotettavaa tutkimustietoa on vielä vähän, mutta lisää
on tulossa
– Toimeentulotuki ja asumiskustannukset hanke
– Vuoden 2015 uudistuksen vaikutukset hanke

16. Lopuksi:
Anekdootit eivät ole tutkimusta
• Oikotie.fi ilmoitus vuokra-asunnosta Lahdessa 28.2.2018:
”Vuokra on asumistuen määrään sidottu seuraavasti: niiltä
kuukausilta, joilta vuokralainen ei saa asumistukea on
vuokra 370e/kk; jos asumistuki vähintään 200e/kk on
vuokra 400e/kk; jos asumistuki vähintään 250e/kk on
vuokra 410e/kk, jos asumistuki vähintään 300e/kk on
vuokra 420e/kk; jos asumistuki vähintään 350e/kk on
vuokra 430e/kk; jos asumistuki vähintään 400e/kk on
vuokra 440e/kk; jos asumistuki vähintään 430e/kk on
vuokra 450e/kk.”
• 50 euroa lisää asumistukea  vuokra nousee 10 eurolla

17. Kirjallisuus
• Collinson, R. and P. Ganong (2017): “How Do Changes In Housing Voucher Design Affect Rent
and Neighborhood Quality?”, American Economic Journal: Economic Policy forthcoming.
• Eerola, E., and Lyytikäinen, T. (2017). Housing allowance and rents: Evidence from a stepwise
subsidy scheme. SERC Discussion Paper 220. [link]
• Eriksen, M. D. and A. Ross (2015): “Housing Vouchers and the Price of Rental Housing”,
American Economic Journal: Economic Policy 7(3), 154-176.
• Fack, G. (2006): “Are housing benefits an effective way to redistribute income? Evidence from a
natural experiment in France”, Labour Economics 13, 747-771.
• Gibbons, S. and A. Manning (2006): “The incidence of UK housing benefit: Evidence from the
1990s reforms”, Journal of Public Economics 90, 799-822.
• Kangasharju, A. (2010): “Housing Allowance and the Rent of Low-income Households”, The
Scandinavian Journal of Economics 112(3), 595–617.
• Laferrère, A. and D. Le Blanc (2004): “How do housing allowances affect rents? An empirical
analysis of the French case”, Journal of Housing Economics 13, 36–67.
• Susin, S. (2002): “Rent vouchers and the price of low-income housing” Journal of Public
Economics 83, 109–152.
• Viren, M. (2013): “Is the housing allowance shifted to rental prices?” Empirical Economics,
44(3), 1497–1518.