Tuukka Saarimaa: Asumisen tuet vertailussa. Esitys Toimivatko asumisen tuet? -seminaarissa 16.3.2018.

1. Asumisen tuet vertailussa
Tuukka Saarimaa, VATT
Kela
16.3.2018
1

2. Sisältö
• Vertailen yleistä asumistukea ja tuettuja tai
”kohtuuhintaisia” vuokra-asuntoja
– Miten niiden vaikutukset eroavat toisistaan?
– Missä asioissa ne ovat päällekkäisiä jne.?
– Keskityn nimenomaan kuntien omistamiin ARA-vuokra-asuntoihin
• Esittelen vertailun lomassa tuloksia VATT:n melko
tuoreesta tutkimuksesta (Eerola & Saarimaa 2018a)
2

3. Asumistukimenot ovat ongelma…
3

4. … johon ARA-asunnot ovat ratkaisu
4

5. Mutta molemmat ovat tukea ja aiheuttavat
kustannuksia veronmaksajille
• Molemmat alentavat tuensaajien asumiskustannuksia
– Parantavat asumisväljyyttä ja -laatua
– Kasvattavat käytettävissä olevia tuloja muuhun kulutukseen
• Molemmat aiheuttavat kustannuksia veronmaksajille
• Asumistuen osalta asia on selvä:
– Osa ihmisistä saa asumistukea, joka rahoitetaan muilta kerättävillä
veroilla
• Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tapauksessa julkinen
valta luopuu vuokratuloista
– Osa ihmisistä saa halvan asunnon, mutta tässäkin muiden veroja on
nostettava
– Lisäksi korkotuet, joihin palaan myöhemmin
5

6. Kunnan vuokra-asunnot tukimuotona
• Esimerkki: kunta kaavoittaa ja rakennuttaa omistamalleen maalle uuden
asuinalueen (vaikkapa Jätkäsaari)
• Kunnalla on kaksi vaihtoehtoa:
– Se voi maksimoida tulonsa joko vuokraamalla tai myymällä asunnot markkinahintaan
– Tai se voi rakennuttaa asunnot tai osan niistä ARA-säännösten mukaan ja vuokrata ne
”kohtuuhintaisesti” markkinavuokraa halvemmalla
– Jälkimmäisessä vaihtoehdossa kunta saa vähemmän tuloja kuin ensimmäisessä
• Mitä matalampi vuokrataso kaupungin vuokra-asunnoissa on, sitä
enemmän kunnan täytyy kerätä veroja tietyn palvelutason takaamiseksi
• Jos kunta päättää vuokrata osan tai kaikki uuden asuinalueen asunnot alle
markkinavuokratason, asukkaat saavat kunnalta tukea:
– Pakollisten asumiskustannusten jälkeen asukkailla on enemmän rahaa käytettävissään
arkipäiväisiin asioihin, kuten ruokaan, vaatteisiin tai harrastuksiin
– Tuen kustannuksen kantavat korkeampien verojen muodossa muut kuntalaiset, joilla on
puolestaan vähemmän rahaa käytettävissään samoihin arkipäiväisiin asioihin
6

7. Tuissa on eroja
• Molemmat ovat siis luonteeltaan tulonsiirtoja ja on tärkeää,
että niitä arvioidaan tästä näkökulmasta
• Toisaalta niissä on useita eroja ja molemmissa on hyviä ja
huonoja puolia
• Niillä tulisikin olla omat hyvin määritellyt tehtävänsä ja
tukien laajuuden tulee riippua näistä tehtävistä
• Käyn seuraavaksi läpi pääasialliset erot
7

8. Ketkä saavat tukea?
8
• Helsingissä kunnan vuokra-asunnoissa
asuvien saama tuki on yhteensä samaa
suuruusluokkaa kuin eläkkeensaajien ja
yleinen asumistuki (vuonna 2011)
• Asumistuki kohdentuu selvästi paremmin
pienituloisille kuin vuokrasäästö
• Esimerkiksi 1. tulodesiilin kotitaloudet
saavat 30 % asumistukien ja 15 % vuokra-
säästöjen kokonaismäärästä
• Yli viidennes vuokrasäästöstä kohdistuu
suurituloisimmalle puoliskolle
kotitalouksista
• Palaan vuokravaikutuksiin myöhemmin
Eerola & Saarimaa (2018a)

9. Asuinalueiden ja rakennusten segregaatio
• ARA-asukkaat saavat halvan vuokra-asunnon mutta ehtona on, että
täytyy asua vuokratalossa muiden tuensaajien kanssa
– Tuensaajia kasataan samoihin rakennuksiin ja samoille asuinalueille eli
järjestelmään on sisäänrakennettu segregaatiota lisäävä elementti
• Tähän ongelmaan on kiinnitetty huomiota jo pitkään
– Mm. ”Asukasvalinnoilla pyritään vuokratalon monipuoliseen
asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoisiin asuinalueisiin”
– Rakennuksia pyritään rakentamaan tasaisesti kaikkialle
• Asumistukea ei ole sidottu tuensaajan asuinalueeseen tai
rakennukseen kunnan sisällä
– Asumistuen saajat voivat valita asuinalueensa vapaammin ja asua samassa
talossa omistusasujien kanssa, etenkin jos tukeen ei liity neliövuokrarajoja
9

10. Kaupungin vuokra-asunnot jakautuvat epätasaisesti
10
Kontula, Kivikko, Mellunkylä
Jakomäki, Alppikylä
Laajasalo
Maunula
Herttoniemi
Malminkartano
Eerola & Saarimaa (2018a)

11. Millaisille naapureille asukkaat ”altistuvat”
• Eerola & Saarimaa (2018a) vertailivat millaisille
naapureilla pienituloiset “altistuvat”:
– Pienituloiset kaupungin vuokralaiset asuvat samankaltaisempien
naapurien kanssa kuin vastaavanlaiset pienituloiset
vapaarahoitteisten asuntojen vuokralaiset (asumistuensaajat)
– Helsingin kaupungin vuokra-asunnot kasaavat pienituloisia yhteen
julkilausutuista tavoitteista huolimatta
– Tulos heijastaa sitä, että kaupungin vuokratalot on pääasiassa
rakennettu kauas keskustasta ja niitä on paljon samalla alueella
– Eriytymistä tapahtuu voimakkaasti myös rakennustasolla, mikä
selittyy osittain sillä, etteivät kaupungin vuokratalot ole halvoista
vuokristaan huolimatta houkutteleva vaihtoehto keski- ja
suurituloisille
11

12. Ongelma on vaikea
• Omistusasumisen veroedut tekevät omistusasumisesta taloudellisesti
kannattavan vaihtoehdon juuri niille kotitalouksille, jotka
monipuolistaisivat kaupungin asuntojen asukasrakennetta
• Kokonaisten vuokratalojen tukemisen ja omistusasumisen veroetujen
luonnollisena seurauksena on kaupungin vuokratalojen ja muiden
asuintalojen voimakas sosioekonominen segregaatio
• Ainoa lääke rakennustason segregaatioon on laajentaa ja kasvattaa
tukea keski- ja suurituloisille eli niille, jotka eivät ole tuen tarpeessa
• Tuki ei aiheuta segregaatiota vain, jos se kohdennetaan
tulonjakonäkökulmasta mahdollisimman paljon väärin
• Asumistukeen ei liity tällaisia ongelmia, ainakaan rakennustasolla
12

13. Läpinäkyvyys – asukkaan näkökulma
• Jokainen voi mennä Kelan sivuille ja syöttää omat tietonsa
asumistukilaskuriin
– Laskuri kertoo tuen määrän ja tuen myös saa, kunhan vain hakee tukea = >
samanlaisia perheitä kohdellaan samalla tavalla
• Sen sijaan kaupungin vuokra-asunnon hakuprosessi on
melko läpinäkymätön ja epäreilu
– Ei ole selviä kriteereitä, eikä asuntoja riitä kaikille => samanlaisia perheitä
kohdellaan eri tavalla: toinen saa tukea, toinen ei
– Tuen määrä riippuu siitä, mistä ja millaisen asunnon sattuu saamaan
– Joku voi toki sanoa, että järjestelmä on yhdenvertainen, koska kaikki
pienituloiset voivat ainakin periaatteessa saada asunnon
– Kukaan ei pidä hyvänä sitä, jos joka toinen lapsi pääsisi arvalla kouluun tai
terveyskeskukseen, vaikka tämä on samalla tavalla yhdenvertaista
13

14. Läpinäkyvyys – yhteiskunnan näkökulma
• Asumistuki on paremmin poliittisessa ohjauksessa ja
kansalaiskeskustelun piirissä, koska siitä tiedetään niin paljon
– Menot kuukauden tarkkuudella, tulorajat, hyväksyttävät asumismenot (Kelasto)
– Voidaan melko helposti simuloida reformeja ja katsoa mitä tapahtuu
• ARA-järjestelmästä tiedämme paljon vähemmän
– Kustannuksista, tuen määrästä tai saajista ei löydy tietoa oikeastaan missään
– Ainoastaan korkotuesta löytyy helposti tietoa, mutta se antaa täysin harhaisen
kuvan järjestelmän todellisista kustannuksista
• Esimerkkinä tulorajat
– Tulorajat käyttöön asukasvalinnassa pk-seudulla 2017, koska asunnot haluttiin
suunnata paremmin pienituloisille
– Tätä vastustettiin mm. kannustinloukkuongelmien ja segregaation takia =>
tulorajoista luovuttiin äskettäin juuri näihin syihin vedoten
– Äskettäin ilmestyi selvitys, jonka mukaan tulorajoilla ei käytännössä ollut mitään
vaikutusta Helsingissä, koska ne olivat melko korkeat
– Koko tältä ruljanssilta olisi vältytty, jos ARA-asunnoista ja asukkaista kerättäisiin
systemaattisesti tietoa samalla tavalla kuin asumistuesta
14

15. Asumistuki on joustava tuen tarpeen suhteen
• Asumistuki toimii joustavasti silloin, kun tuen tarve kasvaa
– Yksilön näkökulmasta esimerkiksi työttömyyden aiheuttama tulojen
pieneneminen oikeuttaa automaattisesti asumistukeen
– Koko talouden tasolla asumistukimenot kasvavat, kun pienituloisuus
yleistyy taantumassa ja vastaavasti nousukaudella menot pienenevät
• ARA-asuntokanta ei jousta
– Mikään ei automaattisesti takaa, että työttömälle järjestyy nopeasti
kunnan vuokra-asunto
– Kunnan vuokra-asuntoja ei saada nopeasti lisää, kun tuen tarve
yhteiskunnassa kasvaa, eikä tarjontaa voi supistaa tarpeen vähetessä
15

16. Molemmat tukimuodot saattavat nostaa
markkinavuokria
• Asumistuki nostaa markkinavuokria, jos tarjonta on jäykkää (ylipäänsä
käytettävissä olevien tulojen kasvu johtaa tähän)
• Tosin asumistuen takia kerättävät verot laskevat vuokria ja hintoja
• Kuten edellä todettiin molemmat tukimuodot alentavat tuensaajien
asumiskustannuksia, mikä lisää asuntojen kysyntää:
– Kaupungin vuokratalojen asukkaat eivät asuisi yhtä suurissa asunnoissa
kuin nyt, jos heiltä perittäisiin markkinavuokraa
– Asumistuen saajiin pätee sama, jos asumistuki otettaisiin pois
• Mitä halvempia ja mitä suuremman osan asuntokannasta tuetut
asunnot muodostavat, sitä kovempaa on kilpailu vapailla markkinoilla
ja sitä korkeammat ovat markkinavuokrat
• Mutta molemmat hyödyttävät asukasta, joka saa tukea
16

17. Vaikuttavatko tuet asuntojen määrään?
• Missä tilanteessa asuntokannan kasvattaminen on yhteiskunnan
kannalta hyvä asia?
– Kun asuntojen hinnat / vuokrat ylittävät rakennuskustannukset
– Tällöin asuntokannan kasvu lisää hyvinvointia
• Kasvattaako tuettu asuntotuotanto asuntokantaa tässä
tilanteessa?
– Ei, koska voittoa tavoittelevilla rakennuttajilla on kannustin rakentaa
• Tuettu tuotanto kasvattaa asuntokantaa vain, jos rakennuttajilla
ei ole kannustimia rakentaa eli silloin, kun hinnat ja vuokrat jo
ovat matalat
– Mutta tässä tapauksessa rakennetaan asuntoja, joille ei ole kysyntää
– Rakentamiseen käytettävät resurssit ovat arvokkaampia kuin
lopputuotteena syntyvät asunnot
17

18. Vaikuttavatko tuet asuntojen määrään?
• Tuettu asuntotuotanto syrjäyttää yksityistä tuotantoa juuri
niillä alueilla, joilla hinnat ja vuokrat ovat korkeat
– Kaikki Jätkäsaaren tai Kalasataman tontit rakennetaan täyteen,
vaikka julkista tukea ei olisi lainkaan
– Kaavoitus määrää täysin asuntojen lukumäärän, tuettu
asuntotuotanto ainoastaan varaa osan kannasta tiettyyn käyttöön
• Liian vähäinen rakentaminen ei johdu rakennusliikkeistä
vaan kuntapäättäjistä
• Jos halutaan edistää rakentamista, tulisi keskittyä kuntien
kaavoituskannustimiin, ei rakennuttajien tukemiseen
18

19. Mihin tuettuja vuokra-asuntoja tarvitaan?
• Niillä voidaan taata asunto niille, jotka eivät asumistuesta
huolimatta saa asuntoa vapailta markkinoilta
– Luottotietojen tai vuokrarästien tms. takia
• Tietenkin useissa tapauksissa tarvitaan muutakin
sosiaalipolitiikkaa kuin asuntoja
• Nykyisen suuruista vuokra-asuntokantaa tai korkotukea ei
kuitenkaan voi perustella tällä ”asunto ensin” -periaatteella
19

20. Kiitos mielenkiinnosta!
20

21. Lisälukemista
• Eerola, Essi (2015): Kohtuuhintaista vuokra-asumista - kenelle se kuuluu? Kansantaloudellinen
Aikakauskirja 111(3), 2015. http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-
content/uploads/2015/09/eerola.pdf
• Eerola, Essi (2016): Asumistuki ja vuokrataso. VATT kolumni. http://vatt.fi/artikkeli/-
/asset_publisher/asumistuki-ja-vuokrataso
• Eerola, Essi and Tuukka Saarimaa (2013): Vuokrataso Helsingin ARA-asuntokannassa. VATT
Tutkimukset 175. http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/t175.pdf
• Eerola, Essi and Tuukka Saarimaa (2015): Kohtuuhintaisen asumisen taloustiede. Teoksessa Häkli, J.,
R. Vilkko ja L. Vähäkylä (toim.): Kaikki kotona? Asumisen uudet tuulet. Helsinki.
• Eerola, Essi and Tuukka Saarimaa (2016): Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen
kalleuteen. VATT Policy Brief 3-2016.
http://vatt.fi/documents/2956369/3011993/VATT+Policy+Brief+3-2016/1e92c562-600a-412a-
bec0-41c6f222451c
• Eerola, Essi and Tuukka Saarimaa (2018a): Delivering Affordable Housing and Neighborhood Quality:
A Comparison of Place- and Tenant-Based Programs. Tulossa Journal of Housing Economics.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1051137717300578
• Eerola, Essi and Tuukka Saarimaa (2018b): ARA-asunnot ja segregaatio. YP-blogi 17.1.2018.
https://www.yplehti.fi/blogi/ara-asunnot-ja-segregaatio/
21