4. Kännykkä on tärkein digiväline
Suomessa 13-16-vuotiaista 80 % käyttää
kännykkää päivässä yli suositellun 2 tuntia.
Nuoret käyttävät useimmin YouTubea,
WhatsAppia, Snapchatia ja Instagramia.
Somen käytön on todettu olevan
addiktoivampaa kuin tupakan ja alkoholin.
Sosiaalisen median käyttöön voi liittyä mm.
ahdistusta, masennusta, väsymystä,
tyytymättömyyttä omaan kehoon ja
verkkokiusaamista.
4
Lähteet: DNA:n koululaiskysely 2019, https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00863/84f281be-84c5-403c-aaf8-ad4b917db305.pdf,
RSPH, #StatusOfMind, 2017, https://www.rsph.org.uk/uploads/assets/uploaded/d125b27c-0b62-41c5-a2c0155a8887cd01.pdf
5. Nuorten suosimat somepalvelut
Lähde: Ebrand Group Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, SoMe ja nuoret, Suomessa asuvat 13-29-vuotiaat, N=6247. (CC-BY-ND-NC)
https://www.ebrand.fi/somejanuoret2019/2-suosituimmat-sosiaalisen-median-palvelut/
5
6. Some on merkittävä kanava uutisten seuraamiseen ja niistä keskusteluun
6
Lähde: Uutismedia verkossa 2019, Reuters-instituutin Digital News Report Suomen maaraportti, 12.6.2019, N=2009,
https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/Reuters_Digital_News_Report_Suomi_2019.pdf
7. Monilukutaito on merkitysten ymmärtämistä ja taitoa tuottaa niitä yksin ja yhdessä
7
1. Kuka tai ketkä ovat tehneet sisällön? Mitä tarkoitusta varten se on tehty?
2. Milloin sisältö on alunperin julkaistu? Onko sitä muokattu sen jälkeen?
3. Onko tekijä itse tehnyt sisällön, vai onko se kopioitu tai muokattu toisesta lähteestä?
4. Mitkä osat sisällöstä ovat tekijän/tekijöiden omaa tuotantoa, mikä on viittausta, mikä on
upotettua ja mikä on mainosta?
5. Mitä tekijänoikeuksia sisältöön liittyy? Onko siinä rikottu toisen tahon tekijänoikeuksia?
6. Miten sisältö on teknisesti toteutettu? Onko sisältö saatavissa teknisesti eri muodoissa?
7. Miten sisältö voidaan jakaa tai upottaa muihin some-palveluihin tai verkkosivustoihin?
8. Rikkooko sisältö tai tekijä käytetyn some-palvelun käyttöehtoja?
9. Onko sisältö avoimesti julkaistu vai vaatiiko se kirjautumisen?
10. Mihin laajempaan sisältökokonaisuuteen, viestiketjuun tai keskusteluun sisältö liittyy?
11. Mitä some-palvelu, kanava tai ryhmä, jossa sisältö on julkaistu, kertoo itse sisällöstä ja tekijästä?
12. Miten sisältöä on optimoitu hakukoneita ja sosiaalisessa mediassa jakamista varten?
13. Miten suosittu sisältö on? Kuinka paljon sitä on jaettu? Ketkä ovat jakaneet sitä?
Lähde: H. Pönkä, 2016, Monilukutaito ja sosiaalinen media opetuksessa,
http://www.slideshare.net/hponka/monilukutaito-ja-sosiaalinen-media-opetuksessa
8. Tekijänoikeudet opetuksessa
8
Kaavion lähde: Tarmo Toikkanen, 19.8.2016, CC BY
▪ Tekijänoikeuslaki ja -lisenssit ovat
opettajille melko sietämätön sekasotku.
▪ Isoin ongelma on, että teosten
esittäminen opetustilanteissa katsotaan
niiden julkiseksi esittämiseksi, johon
tarvitaan tekijän lupa.
▪ Opetuksessa on tarpeen käyttää yhä
enemmän digitaalisia aineistoja ja
ajankohtaisia verkko-/some-sisältöjä.
▪ Tekijänoikeuksien tunteminen on osa
monilukutaitoa
1) tiedonhaussa ja lukemisessa
2) muiden sisältöjä käytettäessä
3) omien sisältöjen teossa ja jakamisessa
10. YouTuben algoritmit
YouTube ehdottaa seuraavaksi katsottavia
videoita käyttäjistä ja videoista kertyneen
datan perusteella.
Algoritmi käyttää apuna tekoälyä, joka
pyrkii oppimaan käytöksestäsi testaamalla
sinulle löydettyjä vaihtoehtoja.
Suosituksiin vaikuttaa mm.
1) videoiden laatutekijät (klikit ja ajat)
2) käyttäjän suosimat kanavat ja aiheet
3) käyttäjän haku- ja katseluhistoria
4) käyttäjän ikä, sukupuoli, sijainti jne.
10
Lähde: Covington, Adams, & Sargin, 2016, Deep Neural Networks for YouTube Recommendations,
https://static.googleusercontent.com/media/research.google.com/en//pubs/archive/45530.pdf
11. MrTuomo
Valmiiksi hajonnut tuoli
11
YOUTUBEN ALGORITMIN MAINOKSIA
KAUPALLISTA SISÄLTÖÄ JA YHTEISTYÖTÄ(?)
Soikkuu
”Clarion tarjosi yön
hotellissa”
eeddspeaks
”Ville Ruotsista lähetti
juotavaa”
Lisätietoa: https://harto.wordpress.com/2018/02/08/tubettajien-kaupallinen-yhteistyo-lahti-lapasesta/
12. YouTuben uudet käyttöehdot
YouTuben uudet käyttöehdot vaativat, että
videoiden julkaisijat merkitsevät, mitkä
videot ovat lapsille suunnattuja.
Videoiden julkaisija itsekin voi olla
esimerkiksi 10-vuotias lapsi.
Jos lapsille suunnattua videota ei merkitä
lapsille suunnatuksi, voi seurauksena olla
jopa 42 000 dollarin sakko.
YouTube ei osaa antaa tarkkoja kriteereitä,
miten videot tulisi merkitä.
12
Kuva: YouTuben sähköposti videoiden tekijöille 12.11.2019,
Lähteet & lisätietoa: YouTube, https://support.google.com/youtube/answer/9527654?hl=fi ja Yle, 21.11.2019, https://yle.fi/uutiset/3-11079859
13. Verkkovideoita koskee tekijänoikeuslain 21 §, joka kieltää
elokuvateosten esittämisen opetuksessa ilman tekijän nimenomaista lupaa
13
Videota ei saa esittää opetustilanteessa.
Jokainen oppija saa katsoa videon itse.
Myös linkitys, jako ja upotus ovat ok.
Lopputulos on sama. Mitä järkeä pykälässä siis on?
14. YouTuben Creative Commons –ohjesivu: https://support.google.com/youtube/answer/2797468?hl=fi
14
Tarkista videon käyttölupa ennen
sen käyttöä opetuksessa.
Klikkaa videon alta ”Näytä lisää”.
Creative Commons -videoita saa:
• Esittää julkisesti
• Tallentaa omalle koneelle
• Muokata ja käyttää uudelleen
Linkitys ja upotus ovat aina ok.
Eli kaikenlainen opetuskäyttö on
sallittua, mutta tekijä on
mainittava videon yhteydessä.
Esimerkkinä oleva video (tekijä Music TBT):
https://www.youtube.com/watch?v=_Yc-5i0U_F0
15. Kaikki verkkovideot eivät ole ”elokuvateoksia”
Esimerkiksi YouTuben videoista vain osa on elokuvateoksia,
joiden julkinen esittäminen mm. opetuksessa on kiellettyä ilman lupaa.
Lähde: Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2015:12,
https://minedu.fi/documents/1410845/3896265/Lausunto+2015-12+Tekij%C3%A4noikeuslain+21+%C2%A7+soveltaminen
15
16. Yleensä elokuvateoksia
Elokuvat, elokuvatrailerit
Musiikkivideot
TV-mainokset, verkkovideomainokset
Luontodokumentit
TV-sarjat
Animaatiot
Videokertomukset
Tietoiskutyyppiset lyhyet videot, joissa
käytetään luovasti visuaalisia
esityskeinoja
Lähde: Tarmo Toikkanen, Opettajan tekijänoikeus -blogi, 27.3.2017,
https://www.opettajantekijanoikeus.fi/2017/03/minkalaisia-verkkovideoita-opetuksessa-saa-esittaa/
16
Yleensä ei-elokuvateoksia
Valvontakameran videotallenne
Screencast-videot
Slidecast, vaihtuvia kuvia ja ääniraita
Play-by -videot, jossa videolla pelataan
tietokonepeliä
Luentotallenteet
Esitysdiojen väliset siirtymät
Puhuva pää –videot, esim. vlogit
Yhdellä kameralla kerralla tehdyt videot
Haastattelut
Opasvideot, ohjevideot
TV-uutiset
Talkshow-tyyppiset ohjelmat
17. Mitä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry (TTVK)
neuvoo YouTube-videoiden opetuskäytöstä?
Alkuperäinen ohje:
Ei mainintaa Creative Commons –videoista
Ei mainintaa ei-elokuvateoksista
Väite, että ”YouTubea ei voida opetuksessa käyttää”
Väite, YouTube-videoita ei saisi esittää, vaikka siihen olisi
videon tekijän lupa
Väite, että YouTuben käyttöehdot sitoisivat yksipuolisesti
Kuvakaappaukset: TTVK ry:n Tekijänoikeus.fi-ohjesivusto, https://tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/ (25.9.2019 ja 27.11.2019)
Keskustelu aiheesta Twitterissä: https://twitter.com/hponka/status/1176957085331972096
17
Päivitetty ohje:
Hyvä, nyt mainitaan Creative Commons –videot!
Ei kerrota, että CC-käyttölupa mahdollistaa videoiden
esittämisen, tallentamisen ja muuntelun
Ei kerrota, että muita kuin elokuvateoksia saa esittää
Väite, että katsojat olisivat vastuussa YouTubeen ladattujen
videoiden laillisuudesta
Väite, että YouTuben käyttöehdot sitoisivat yksipuolisesti
Samalla sivulla on edelleen myös alkuperäinen ohje
19. “Videoaineiston esittämisen osalta tekijänoikeuslaki
on tulkinnanvarainen. Sosiaalinen media ja helpot
digivideot ovat tehneet audiovisuaalisesta ilmaisusta
arkipäiväistä.
Omnian linjaus on, että julkisessa opetustilanteessa
saa esittää pedagogisesti perustelluista syistä
verkkovideoita, jotka
▪ ovat laillisesti ja täysin julkisesti verkosta katsottavissa, ja joiden
▪ tuottaja ei levitä videoita ansaintatarkoituksessa.
19
Lähde: Tarmo Toikkanen, Opettajan tekijänoikeus -blogi, 7.12.2015,
https://www.opettajantekijanoikeus.fi/2015/12/vielako-verkkovideoiden-esittaminen-askarruttaa-omnian-opettajia/
21. Tykkäysten kalastelu ja vertailu
Useiden tutkimusten mukaan sosiaalisen
median käyttäjät vertailevat julkaisujensa
tykkäys- ja kommenttimääriä muihin.
Instagramissa on riski vertailla itseä kuvien
kautta sekä kavereihin että julkkiksiin.
Pahimmillaan tykkäysmääriä pidetään
fyysisen kauneuden mittarina.
Some ja nuoret 2019 –kyselyn mukaan
n. 42 % suomalaisista 13-29-vuotiaista pyrki
tekemään julkaisuja, jotka saavat
mahdollisimman paljon reaktioita.
21
Lähde: Some ja nuoret 2019, https://www.ebrand.fi/somejanuoret2019/4-sosiaalisen-median-merkityksellisyys/,
kuva: Later, 2019, https://later.com/blog/hidden-likes-instagram/
Instagram kokeilee useissa maissa tykkäysten
piilotusta käyttäjien hyvinvoinnin vuoksi.
22. Repost-kulttuuri
Instagramissa on yleistä tehdä reposteja eli
uudelleenjakoja muiden kuvista.
Instagramin käyttöehdot eivät anna
muille lupaa teosten repostaukseen.
Tekijänoikeuksien kannalta kyse on usein
laittomasta kopioinnista, vaikka kuvaan
olisikin merkitty alkuperäinen tekijä.
Repost voi olla myös tekijän luvalla tehty
tai se voi olla lainmukainen kuvalainaus.
22
Instagramin ohje tekijänoikeuksista: https://help.instagram.com/126382350847838
Repost = Instagramissa jaettu kuva, joka on
kopioitu toiselta Instagram-tililtä
23. Suomessa: sitaattioikeus
23
1. Siteerattavan teoksen tulee olla laillisesti julkistettu
- Esimerkiksi osa kirjasta, nettisivusta tai kuvasta.
2. Siteeraamisen tulee tapahtua hyvän tavan mukaisesti
- Alkuperäinen tekijä ja lähde/linkki on mainittava.
- Sitaatille täytyy olla peruste: esimerkiksi havainnollistaminen, taustoittaminen,
oman mielipiteen perustelu, teoksen kritisoiminen, arviointi tms.
3. Siteeraamisen tulee tapahtua tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.
- Sitaatti on lyhyehkö, mutta sopiva pituus riippuu tarkoituksesta.
- Toisaalta sitaatin pitää olla tarkoitukseen nähden riittävän laaja.
- Uusi teos ei voi koostua pääosin sitaatista (=plagiointia).
Lähde: Tekijänoikeuslaki, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
TekijäL 22 §
Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa
lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.
25. Kuvamanipulaatiot rikkovat usein tekijänoikeuksia
– mikä on usein niiden pienin harmi
25
Alkuperäisessä kuvassa vuodelta 2014 Obamalla ei ole RIP Epstein -paitaa
Lähde: Janne Ahlberg, HoaxEye –blogi, 16.8.2019, https://hoaxeye.com/2019/08/16/obamas-t-shirt/
Alkuperäinen kuva: Julie Thurston, Getty Images, https://www.gettyimages.fi/detail/news-photo/president-obama-greets-well-wishers-at-marine-corps-base-news-photo/531682369
26. 26
Esimerkkejä meemeistä. Kuvien lähteet: Pepe ja Doge, Wikipedia; Teemukissa, Riemurasia.
Katso myös: “Sarjakuvataiteilija surmasi Pepe-sammakon – leppoisasta nettivitsistä oli tullut äärioikeiston vihasymboli”, https://yle.fi/uutiset/3-9601142
Pepe
Sammakkopiirros +
teksti
Teemukissa
Jotakin teemukissa +
sanaväännöksiä
Doge
Kuva koirasta +
comic sans -tekstiä
Onko meemikuvilla enää tekijänoikeuksia?
28. Kirjat – näistä saan Sanaston jäsenenä lainauskorvauksia
28
Lisätietoa kirjoista: https://harto.wordpress.com/tuotoksia/
Reilua! Tähän perustuu tekijänoikeusjärjestöjen olemassaolo.
Korvaus: xxxx €
29. Avoimet verkkosisällöt
▪ Moni tekee opetusmateriaaleja ja jakaa
niitä avoimesti verkkoon.
▪ Olen jakanut SlideShare-palvelussa yli 300
esitystä sekä artikkeleja. Niitä on katsottu
yli 1 000 000 kertaa – paljon enemmän
kuin kirjojani!
▪ Kopioston kopiointiluvalla näitä ja muita
tekijänoikeuksin suojattuja verkkosisältöjä
voi käyttää opetuksessa.
▪ Yleensä ko. verkkosisältöjen tekijät eivät
saa käytöstä mitään korvausta.
Korvaus: 0 €
29
Kuvakaappaus: https://www.slideshare.net/hponka/presentations/4?order=popular (27.11.2019)
30. 30
Avoimet sisällöt leviävät sosiaalisten verkostojen kautta
Mitä useampi verkostosi jäsen jakaa tietyn
julkaisun, sitä todennäköisemmin näet sen.
UGC = user-generated content,
jokaisen somepalvelun tärkein
omaisuus.
31. Opetus.tv-sivusto
Avoimen oppimateriaalin sivusto.
7 tekijää omakustanteisesti.
Viimeisen vuoden aikana videoita on
katsottu 2,9 miljoonaa kertaa.
Käyttäjiä on kuukausittain n. 80 000.
”Ikävä tosiasia kuitenkin on, että niin kauan
kuin avoimia oppimateriaaleja tuotetaan
ainoastaan opettajavoimin, niissä jää sähköisen
maailman edut hyödyntämättä. Kyse on tällöin
lähinnä painetun oppimateriaalin digitaalisesta
muodosta ja sen videoilla rikastamisesta.”
-- Marika Toivola, matemaattisten
aineiden vuoden opettaja 2019
31
Kuvakaappaus: Opetus.tv, MAA2, Polynomien peruskäsitteet (28.11.2019)
Lähde: Marika Toivola, 28.8.2019, https://www.dimensiolehti.fi/vuoden-opettaja-2019-avoimet-oppimateriaalit-ja-ilmaisuuden-paradoksi/
32. Opettajan avoin kysymys tekijänoikeusjärjestöille
32
Lähde: Facebookin Tieto-ja viestintätekniikka opetuksessa/ICT in Education -ryhmä,
https://www.facebook.com/groups/237930856866/permalink/10156785773401867/?comment_id=10156794815436867
Miksi koulun pitäisi maksaa korvauksia ilmaiseksi verkossa jaettujen materiaalien käytöstä?
33. 33
Tekijänkorvauksen saaminen riippuu
siis teoksen muodosta.
Avointen sisältöjen teko ei kannata taloudellisesti.
Taloudellinen hyöty oppimateriaaleista päätyy pääosin
oppikirjojen kustantajille.
Tekijänoikeusjärjestöt ylläpitävät nykyistä rakennetta.
Niiden antamat ohjeet ovat osoittautuneet
epäluotettaviksi.
34. Direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla (DSM)
34
Lähde: Direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla,
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32019L0790
5 artikla
1. Jäsenvaltioiden on säädettävä poikkeuksesta tai rajoituksesta -- jotta
sallitaan teosten ja muun suojatun aineiston digitaalinen käyttö yksinomaan
opetuksen havainnollistamiseen, siltä osin kuin käyttö on perusteltua
tavoiteltavan ei-kaupallisen tarkoituksen vuoksi, edellyttäen, että
a) tällainen käyttö tapahtuu oppilaitoksen vastuulla sen tiloissa tai muissa
paikoissa taikka suojatussa sähköisessä ympäristössä, johon ainoastaan
oppilaitoksen oppilailla tai opiskelijoilla ja opetushenkilöstöllä on pääsy; ja
b) tällaisen käytön yhteydessä mainitaan lähde ja myös tekijän nimi, jollei
tämä osoittaudu mahdottomaksi.
DSM-direktiivi tulee voimaan 6.7.2021 mennessä.
Yksi sen tarkoituksista on laajentaa teosten käyttömahdollisuuksia opetuksessa.
35. Monilukutaito ja tekijänoikeudet
1. Tekijänoikeuksien hallinta netissä edellyttää hyvää
monilukutaitoa.
2. Opettajien ja kouluttajien kannattaa perehtyä
tekijänoikeuksiin itse, eikä uskoa kaikkia ohjeita.
3. Avointen opetusmateriaalien kehittämiseen
tarvittaisiin nykyistä enemmän kannustimia.
35