Toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin esitys Haaga-Helian opiskelijoille finanssialan roolista yhteiskunnassa.

1. 11
FINANSSIALAN ROOLI JA
MERKITYS
Piia-Noora Kauppi
Haaga-Helia
11.1.2016

2. 22
pankkeja
vakuutusyhtiöitä
työeläkeyhtiöitä
rahoitusyhtiöitä
arvopaperinvälittäjiä
sijoitusrahastoyhtiöitä ja
finanssialan työnantajia
Osa jäsenistä hoitaa lakisääteisiä
sosiaaliturvaan kuuluvia vakuutuksia.
FINANSSIALAN KESKUSLIITTO (FK)
EDUSTAA
500 kamua

3. 33
SUOMESSA TOIMIVAN
FINANSSIALAN EDUNVALVOJA
Finanssiala on vahva ja vastuullinen
hyvinvoinnin rakentaja.
FK rakentaa jäsenyrityksilleen
toimintaympäristöä, jossa ne voivat
liiketoiminnallaan lisätä suomalaista
hyvinvointia.

4. 44
Tuomme kantamme avoimesti ja rohkeasti esille
Asiallinen ja luotettava keskustelija
Vuoropuhelua kriittisten voimien kanssa

5. 55
FINANSSIALAN
ROOLI JA MERKITYS

6. 66
Ohjaamme säästöjä lainoina kuluttajille ja yrityksille
Huolehdimme maksujen
siirtymisestä
Olemme
digitalisaation
draiveri
Katamme riskejä vakuutuksilla
FINANSSIALA IHMISTEN ARJESSA

7. 77
Ei perustu alan suureen BKT-osuuteen
tai merkittävyyteen, esim.
työllistäjänä…
…vaan alan strategiseen
merkittävyyteen koko kansantalouden
kasvun ja kansakunnan hyvinvoinnin
näkökulmasta…
…sekä välttämättömien
peruspalvelujen tuottamiseen
kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille.
FINANSSIALAN MERKITTÄVYYS

8. 88
FINANSSIALALTA VEROTULOJA
VALTIOLLE 1,7 MRD. EUROA
OP Ryhmä 330
Nordea 174
Sampo 71
Danske Bank 59
LähiTapiola 48
Lähteet: Verohallinto, tilinpäätöstiedot
16
19
29
133
303
443
724
0 200 400 600 800
Sijoituspalveluyritysten maksamat
yhteisöverot
Rahastoyhtiöiden maksamat
yhteisöverot
Muut vakuutusyhtiöiden maksamat
veroluonteiset maksut
Pankkivero
Vakuutusyhtiöiden maksamat
yhteisöverot
Luottolaitosten maksamat
yhteisöverot
Vakuutusmaksuvero

9. 99
1897
YKSITYISEN SEKTORIN JA VALTIOVALLAN
KUMPPANUUDELLA ON PITKÄT PERINTEET
valtion asutuslainojen
välittäminen siirtolaisväestölle
sotien jälkeen
PS-uudistus, kannustaminen
taloudelliseen varautumiseen
korkotuelliset
opintolainat
YEL-järjestelmä
lakisääteinen
tapaturma-
vakuutus
1925
pakollinen
liikennevakuutus
1950-luku
1960-luku
TEL-
järjestelmä
1970-luku
2010
Keinoja ja
innovaatioita
kestävyysvajeen
hoitamiseen
• Ratkaisut ikääntyvän
väestön tarpeisiin
• ”PPP”-yhteishankkeet
• ???
1980-luku
yhteistyö julkisten
investointien
rahoituksessa
työsuhteeseen perustuva
lisäeläketurva
ASP-järjestelmä
yksilöllisen eläkevakuutuksen
kannustava verotus
vapaaehtoinen työeläketurva
2002
TUPAS-tunnistaminen
2009
asunto-
rahoituksen
välimalli
1990-luku
Finnvera-
yhteistyö
2015
Ajoneuvorekisteröinti,
lyhennys-vapaat
2014
Rakennusalan
harmaan talouden
vähentäminen
e-laskun työmaa-
avaimella

10. 1010
Ajoneuvojen vakuuttaminen ja rekisteröinti yhdeksi
ympäristöystävälliseksi tapahtumaksi
Rekisteröinnin voi tehdä vakuuttamisen yhteydessä
vakuutusyhtiön toimipisteessä tai nettisivuilla
Rekisteri-ilmoituksia tehdään vuosittain 2,2 miljoonaa. Nyt
paperista todistusta ei tarvita.
CO2-päästöjen arvioidaan vähentyvän puoleen
ESIM: FINANSSIALA MUKANA KANSAKUNNAN
HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ -
REKISTERÖINNIN JA VAKUUTTAMISEN UUDISTUS

11. 1111
PANKIT SUOMESSA

12. 1212
Pankit / pankkikonsernit Tase,
milj. €
Henkilöstö
(konserni)
Konttorit Suomessa
OP Ryhmä 110 427 12 356 459
Nordea Pankki Suomi Oyj 346 198 7 434 190
Kuntarahoitus Oyj 30 009 90 1
Danske Bank Oyj 29 692 2 343 62
Aktia ryhmä 10 707 1 068 52
Säästöpankkiryhmä 8 401 1 161 151
POP Pankit 4 974 717 107
Ålandsbanken 4 292 667 11
S-Pankki 4 762 715 55
Suomen Hypoteekkiyhdistys 1 500 55 1
Oma Säästöpankki 1 620 198 38
Evli Pankki 490 242 2
Yhteensä 553 072 27 046 1 129
SUOMESSA TOIMIVAT LUOTTOLAITOKSET
31.12.2014

13. 1313
Suomessa toimivat ulkomaisten pankkien sivukonttorit Henkilöstö Konttorit
Suomessa
Svenska Handelsbanken AB (julk), Suomen sivukonttoritoiminta 642 46
Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ) Helsingin sivukonttori 241 1
Forex Bank Aktiebolag filial i Finland 130 15
Nordnet Bank AB Suomen Sivuliike 49 1
Swedbank AB (publ), Filial i Finland 31 1
Resurs Bank AB Suomen sivuliike 21 2
BIGBANK AS Suomen sivuliike 20 1
Citibank International plc, sivuliike Suomessa 16 1
Carnegie Investment Bank AB, Suomen sivukonttori 19 1
DnB Bank ASA, filial Finland 14 1
Crédit Agricole Corporate and Investment Bank Helsingin Sivukonttori 12 1
TF Bank Ab 11 1
Avida Finans Ab, filial i Finland 9 1
AS LHV Pank, sivuliike Suomessa 8 1
Deutsche Bank Aktiengesellschaft, Helsingin sivukonttori 4 1
Royal Bank of Scotland public limited company, filial i Finland 4 1
Yhteensä 1 231 76
SUOMESSA TOIMIVAT ULKOMAISTEN PANKKIEN
SIVUKONTTORIT 31.12.2014

14. 1414
70.5
59.2
20.2
12.0
6.4
5.6
3.7
2.3
1.2
24.8
0 10 20 30 40 50 60 70 80
OP Ryhmä
Nordea Pankki Suomi Oyj -konserni
Danske Bank Oyj
Handelsbanken-ryhmä
Aktia Pankki Oyj -konserni
Säästöpankit
POP Pankki -ryhmä
Ålandsbanken Abp
Hypo
Muut
mrd. euroa
LAINAT YLEISÖLLE SUOMESSA -
MARKKINAOSUUDET 31.12.2014
34,2 %
28,8%
9,8%
5,8 %
3,1 %
2,7%
1,8 %
1,1 %
0,6 %
12,0 %
Lähde: Pankit/pankkikonsernit ovat antaneet suostumuksensa valtakirjoilla siihen, että Suomen Pankki toimittaa
asianomaisten pankkien/pankkikonsernien laina- ja talletusmäärät vuosittain FK:lle.
ml. Danske Bank A/S, Helsinki Branch

15. 1515
PANKKISEKTORIN VAKAVARAISUUS SUOMESSA

16. 1616
KOTIMAISTEN TALLETUSPANKKIEN LIIKEVOITTO
Mrd. EUR

17. 1717
SUOMALAISPANKKIEN TUOTTOJEN JAKAUMA
31.12.2014

18. 1818
156
miljardin euron
säästöt pyörittävät
talouden rattaita
EUROT EIVÄT MAKAA TILEILLÄ

19. 1919
YLEISÖN LAINAT JA TALLETUKSET
Mrd. EUR

20. 20

21. 21
PANKKILAINAT KATTAVAT PUOLET SUOMALAIS-
YRITYSTEN KOROLLISESTA RAHOITUKSESTA
*ei sisällä asuntoyhteisöjä

22. 2222
LUOTTOLAITOSTEN LAINANANTO YRITYKSILLE
JATKANUT KASVUAAN SUOMESSA
*ml. asuntoyhteisöt
Luottokannan kasvu, %

23. 2323
SUOMESSA PANKKILAINA ON EDULLISTA
Pankkien uusien yrityslainasopimusten keskikorko, %

24. 2424
PANKKITOIMINNAN
TULEVAISUUS

25. 2525
Asiakaskäyttäytymisen
muutos
Digitalisaation vaikutukset
Luottamus
Osaava henkilöstö
Tuottavuus, kilpailukyky ja
työhyvinvointi
PANKKIEN ROOLI TULEVAISUUDESSA

26. 2626
MOBIILI JYRÄÄ…
http://www.ebfdigitalbanking.eu/EBFDB_2.html

27. 2727
1. The Rise of
Cryptocurrencies
2. The Success of
Peer-to-Peer Lending
3. Unbundling
Banking Services to
Reduce Fees
THREE DISRUPTERS OF RETAIL BANKING
Kuva: Redi/Shutterstock.com

28. 2828
Increased competition.
Unbundling will continue.
More open, more APIs.
Increased specialization.
Remain dominant.
Competing beyond financial services.
Better functionality in some areas, worse in others.
Remain ‘trusted advisors.’
More flexibility, more context-awareness.
The blockchain will reign.
Aggregators of services.
Customer-centric.
Unchanged.
STATE OF BANKING IN 2020 -SURVEY Q3/2015
http://bankinnovation.net/2015/10/top-13-predictions-for-the-future-of-banking/
Kuva: Redi/Shutterstock.com

29. 3030
FINANSSIALAN TAVOITTEET
TÄLLE VAALIKAUDELLE
Toimivat finanssimarkkinat
synnyttävät työtä ja
yrittäjyyttä
Yksityinen varallisuus
tukee hyvinvointipalvelujen
rahoitusta
Finanssiala vauhdittaa
tehokkaita ja turvallisia
digitaalisia palveluita

30. 3131
Pankkiunioni
(Banking Union)
Yhteinen pankkivalvonta
(Single Supervisory Mechanism, SSM)
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi
(Single Resolution Mechanism, SRM)
Talletussuojadirektiivi
(Deposit Guarantee Scheme, DGS)
Vakavaraisuus- ja maksuvalmiussääntely
(Vakavaraisuusasetus ja –direktiivi, CRR & CRD IV)
Elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi
(Bank Recovery and Resolution Directive, BRRD)
Pankkien rakennerajoitukset
(”Liikasen ryhmä”)
Tappioiden kokonaissietokyky
(Total Loss Absorbency Capacity, TLAC)
Yhteinen sääntökirja
(Single Rule Book)
FINANSSIKRIISI KÄYNNISTI SÄÄNTELYVYÖRYN –
PANKKISEKTORI ENSISIJAISENA KOHTEENA…
Makrovakauspolitiikka
(”Tanskasen ryhmä”)

31. 3232
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
Aiemmin Jatkossa
EBA:n ohjeet
Komission asetukset:
raportointi
Komission asetukset:
muut asiat
Parlamentin ja
neuvoston asetus
Direktiivi
LÄHES 4 000 SIVUA PANKKIEN
VAKAVARAISUUSSÄÄNTELYÄ (CRD IV)
Sivumäärä

32. 3333
MENEEKÖ SÄÄNTELY LIIAN PITKÄLLE?

33. 3434
71% Suomen ei tulisi ottaa käyttöön muita EU-maita
tiukempaa finanssialan sääntelyä
TIUKEMPAA FINANSSIALAN SÄÄNTELYÄ
SUOMEEN ? (Päättäjäkartoitus, Aula Research 11 / 14)

34. 3535
PANKKIUNIONIN PALASET
Vakavaraisuus- ja
maksuvalmius-
sääntely
(”Basel III”)
Elvytys- ja
kriisinratkaisu-
direktiivi
Talletussuoja-
direktiivi
Yhteinen pankkivalvonta
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi
Yhteinen talletussuoja?
Unioniin kuuluvat pankit ja muut luottolaitokset
(yli 3 500)

35. 3636
Kannatamme yhteismarkkinoiden kehittämistä EU:ssa. Tämä on tehtävä
ensisijaisesti esteitä poistamalla, ei luomalla uutta sääntelyä.
Kannatamme yritysten rahoitusmahdollisuuksien monipuolistamista
Haluamme samanlaisen sääntelyn samanlaiselle toiminnalle
Haluamme samanlaisen sijoittajansuojan samankaltaisille tuotteille
Vastustamme huonoa sääntelyä (”one-size-fits-all” –ajattelu,
yksityiskohtaiset vaatimukset, tietojen päällekkäinen raportointi, lyhyet
valmistelu- ja siirtymäajat, toimialan riittämätön kuuleminen)
Vastustamme julkisen vallan puuttumista markkinoiden sijoituspäätöksiin
Vastustamme markkinoiden toimintaa heikentäviä vero- ja muita
sääntelyhankkeita (FTT, pankkien rakennerajoitukset)
FK:N KANTA PÄÄOMAMARKKINAUNIONIIN

36. 3737
FK ON EDUNVALVONTA-
ORGANISAATIO –
MITÄ LOBBAUS ON?

37. 3838
Edunvalvontaa eli lobbausta on tehty Suomessa pitkään (pankkialalla jo yli sata vuotta)
• Edunvalvontatyö kuuluu kaikkien FK:n asiantuntijoiden tehtäviin.
• Meillä ei ole jaettu rooleja siten, että joku tekisi vain sisältötyötä ja toinen lobbaamista.
Lobbaus ja valmisteltavista asioista käytävä keskustelu on olennainen osa demokratiaa.
• FK haluaa olla se taho, joka tuo arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi markkinavaikutuksista ja käytänteistä.
• Päättäjät tarvitsevat tietoa valmisteltavien asioiden vaikutuksista ja eri näkökulmista.
• Faktat vaikuttavat päättäjien ja kansalaisten asenteisiin.
Keskustelukumppaneinamme ovat ministeriöt, Finanssivalvonta, virastot, muut julkiset
tahot, kansanedustajat, poliittinen koneisto ja media.
• Helsingin Sanomat totesi syksyn 2013 laskelmiensa perusteella, että FK oli yksi eniten eduskunnan valiokunnissa
kuultuja etujärjestöjä.
• Olemme jäsenenä useissa ministeriöiden työryhmissä ja tapaamme virkamiehiä.
• Vapaamuotoisia yhteydenottoja tehdään hankkeiden kaikissa vaiheissa. Käymme myös ennakoivia keskusteluja jo
ennen kuin hankkeita on alkamassakaan.
Läpinäkyvyys ja avoimuus yhä tärkeämmässä roolissa
• Esimerkiksi monet kansanedustajat ja mepit pitävät julkisia tapaamispäiväkirjoja.
• On myös pohdittu, pitäisikö laatia lobbarirekistereitä sekä EU-tasolla että kotimaassa.
• FK kannattaa läpinäkyvyyttä ja kaikki tapaamisemme saa julkistaa
EDUNVALVONNASTA YLEENSÄ

38. 3939
YHTEISTYÖSSÄ

39. 4040
MYÖS HAASTEISSA

40. 4141
Kuulemiset Tapaamiset
Työryhmät Uutistuotanto
MITEN VAIKUTAMME?
UUTISTUOTANTO
Extranet
WWW-sivut
Tiedotteet
Uutiset
Videot
TAPAAMISET
Lainsäätäjät
Asiantuntijat
- muissa organisaatioissa
- jäsenyhtiöissä
KUULEMISET
Eduskunta
EU
TYÖRYHMÄT
Kattojärjestöt EU-tasolla
Asiantuntijaryhmät

41. 4242
KIITOS!
@Piianoora
@finanssiala