DigiKilta-hanke järjesti digitaalisia oppimisalustoja sekä oppimisanalytiikkaa käsittelevän tapahtuman Tampereella 19.9.2017. https://digikilta.fi/2017/05/31/digikilta-tapaaminen-19-9-2017-alustat-analytiikka/

1. Oppimisanalytiikka
tutkimuksen valossa
Jarmo Viteli
TRIM-tutkimuskeskus

2. Oppimisanalytiikka
• Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan oppijasta kertyvien tietojen
keräämistä, mittaamista, analysointia ja raportointia siten, että
tarkoituksena on ymmärtää ja optimoida oppimista ja
oppimisprosessia (Siemens, 2013)

3. DATA-ismi
• Data-ism is a recently coined term for a kind of data philosophy or
ideology. Various sources attribute this particular term to David
Brooks, a prominent political commentator and writer at The New
York Times. In comments about an overriding data philosophy, Brooks
mentions data-ism as an obsession with data that assumes a number
of things about data, including that it is the best overall measure of
any given scenario, and that it always produces valuable results

5. Oppimisanalytiikan kasvun taustatekijät
(Auvinen, 2017)

6. Oppimisanalytiikan opettajan
prosessimalli
(Verbert, 2013)
1. Tietoisuus – analytiikka on käytössä
2. Reflektio – nostaa esiin kysymyksiä ja pohtii niiden relevanttisuutta
3. Tulkinta – vastaa relevantteihin kysymyksiin ymmärtääkseen datan
arvo
4. Toiminta ja vaikuttavuus – opettajan toiminta muuttuu datan
ymmärryksen seurauksena – pedagogiset toiminnot

7. Miten oppimisanalytiikka näkyy opettajan
toiminnassa?
• Oppimisanalytiikkaa käytetään usein esim. arvioimaan riskejä siitä,
ketkä oppijat ovat vaarassa pudota kelkasta, keskeyttää opintonsa tai
eivät ole suorittaneet tehtäviään ajoissa jne. Tätä voisi kutsua
ensimmäisen tason analytiikaksi joka ei ole yhteydessä itse
oppimisprosessin aikana tapahtuvaan opettajan pedagogiseen
toimintaan – Macro-taso
• Toisen tason oppimisanalytiikka toimii itse oppimisprosessin tukena ja
saa aikaan opettajan toiminnan uudelleen suuntautumista eli
pedagogisia ratkaisuja, jotka johtuvat opettajan saamasta datasta ja
siitä tekemästään tulkinnasta – Micro-taso

8. Teachers Dashboards in Practice: Usage
and Impact (I. Moleaar et al, 2017)
• Hollannissa 38 opettajaa osallistui tutkimukseen oppimisanalytiikan
käytön yhteydestä opettajan toimintaan
• Observoitiin yksi 50 minuutin matikan tunti
• Käytössä adaptiivinen matikka-aineisto, joka automaattisesti tuotti
oppilaan kykyjä vastaavan tehtävän
• Oppilaat jaettiin matemaattisten kykyjen mukaan kolmeen ryhmään
25 %, 50 %, 25 % - standardoidun testin perusteella

9. Tutkimuskysymykset
1. Kuinka usein ja missä vaiheessa opettajat katsoivat dashboardia?
2. Mitä pedagogista tietoa opettajat käyttivät tulkitessaan dataa?
3. Mitä pedagogisia ratkaisuja opettajat käyttivät käytettyään
dashboardia?
4. Muuttuiko opettajien opetuskäytännöt dashboardin käytön
jälkeen?

10. Tulokset
• 1. Dashboardia käytettiin yhteensä 317 kertaa, vaihteluväli 2 -22. 50
minuutin oppitunnilla
• 2. Enemmän dashboardia hyödyntäneet käyttivät myös useampia
tapoja arvioida oppijoiden ja luokan edistymistä ja tuen tarpeita
• 3. Enemmän dashboardia käyttäneet opettajat antoivat enemmän ja
monipuolisempaa palautetta ja tukea kuin vähiten käyttänyt opettaja
ryhmä.
• 4. Opettajien käyttäytyminen muuttui dashboardin käytön myötä.

12. Pohdittavaa
• Näyttö tässä vielä kovin pienellä otoksella mutta osoitti kuitenkin
oppimisanalytiikan mahdollisuuksista
• Yhteys itse oppimistuloksiin vielä ohut
• Auvisen väitöskirjassa tutkittiin automaattisen palautteen ja
kannustuksen merkitystä opistosuorituksiin ohjelmoinnissa
• Tulos osoitti, että hyvät opiskelijat hyötyivät tästä eniten
• Analytiikan yleistyessä on syytä vakavasti pohtia myös data-ismin
haasteita ja sen taustalla olevaa ihmis- ja oppimiskäsitystä.
• Miten oppimisanalytiikan avulla voidaan kehittää oppimisen designia?

13. Digitaalinen peruskoulu
Vuoden 2017 selvityksen alustavia tuloksia ja aikatauluja
Tampereen (TRIM) ja Turun (RUSE) yliopisto
PI Jarmo Viteli

14. DP-hankkeen tavoite
• Tavoitteena hankkia tietoa uuden oppimisen, digitaalisen pedagogiikan,
uusien oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen nykytilasta ja
kehittämisvalmiuksista peruskoulussa.
• Raportissa käsitellään teemaa viidessä temaattisessa asiassa: strategia,
toimintaympäristö, osaaminen, digitaalisten resurssien hyödyntäminen
sekä kehittyminen ja tuki
• Tampereen selvitysosuus koostuu itsearviointityökaluista rehtorille,
opettajille ja oppilaille. Turun osuus arvioi opettajien ja oppilaiden
osaamista taitotestien avulla.

15. Itsearvioinnin alustavia huomioita
• Kattava otos (opettajia 1990 ja rehtoreita 217)
• Digistrategian osalta koulut ovat hyvässä kehitysvaiheessa, tosin opettajien
ja rehtoreiden käsitykset asiasta ovat hieman erilaiset
• Toimintaympäristöt ovat kehittyneet mutta edelleen osa opettajista
ilmoittaa mm. langattoman verkon toimimattomuudesta omassa
koulussaan/luokassaan
• Opettajat edelleen ovat keskeisiä digikäyttäjiä oppitunneilla suhteessa
oppilaisiin
• Opettajilla osaaminen on vahvistunut mutta vanhemmilla opettajilla on
enemmän digiosaamisvajetta suhteessa nuorempiin
• Opettajat suhtautuvat positiivisesti digin käyttöön omassa opetustyössään
mutta haasteita on teknisessä ja pedagogisessa osaamisessa ja
toimintaympäristön luotettavuudessa

17. ICT-taitotesti
- Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskuksessa testattiin 2017:
- 2162 peruskoulun opettajaa (naisopettajia 75 % / miesopettajia 25 %)
- 5455 peruskoulun 9. luokan oppilasta (tyttöjä 53 % / poikia 47 %)
- otoskunnista (68) 65 osallistui testauksiin  maantieteellisesti varsin edustava otos
- Analyysit keskittyvät osaamiseen, opettajien täydennyskoulutukseen sekä digiresurssien hyödyntämiseen
koulutyössä
- Poimintoja alustavista tuloksista:
• Keskimäärin opettajat hallitsevat hyvin tiedonhaun, erilaisten digiviestimien käytön, sovellusten asennukset ja päivitykset
sekä tekstinkäsittelyn
• Miesopettajat ovat naisopettajia merkitsevästi osaavampia tiedonhakua lukuun ottamatta
• Heikointa osaaminen on alkeisohjelmoinnissa, (mobiili)sovellusten käyttöönotossa, tietoverkoissa ja yllättäen myös
kuvankäsittelyssä sekä esitysgrafiikassa
• Peruskoulun päättävien luokkien oppilaiden osaaminen jää opettajia selvästi heikommaksi kaikilla testatuilla osa-alueilla.
Parhaiten oppilaat hallitsevat tiedonhaun, tekstinkäsittelyn, digitaaliset viestintävälineet ja -palvelut sekä sovellusten
asennukset ja päivitykset.
• Tytöt hallitsevat poikia paremmin koulutyöhön ja kommunikointiin sekä verkostoitumiseen liittyvän käytön, pojat
puolestaan menestyvät tyttöjä paremmin teknistä osaamista vaativissa tehtävissä.
• Oppilailla todetaan olevan merkittäviä puutteita tietokoneiden peruskäyttöosaamisessa sekä erityisesti teknisemmillä
osa-alueilla (tietoverkot, ohjelmoinnin alkeet). Taustalla lienee se, että nuorten arjessa korostuu mobiililaitteiden varsin
kommunikaatio- ja viihdepainotteinen käyttö.
• Soveltamista edellyttävät tietoturvaan liittyvät tehtävät ovat oppilaille, mutta myös monelle opettajalle haastavia;
teoriassa asiat tiedetään, muttei asioita osata soveltaa käytännön tilanteisiin.

18. ”Perinteiset oppimateriaalit ovat
edelleen sekä oppilaiden että
opettajien vastausten perusteella
koulutyössä käytetyimpiä oppimis- ja
opetusresursseja.”
”Täydennyskoulutusta on saatu
eniten tietoteknologian ja
toimistosovellusten
peruskäytössä. Opettajien
toiveissa on sisällön tuottamiseen
ja sovelluksiin liittyvä lisäkoulutus
(mihin kuuluu myös
ajankohtainen ohjelmointi).”

19. Aikataulu
• Analyysien purku jatkuu
• DP-raportti ohjausryhmän arviointiin ja kommenteille 29.9.
• Raportti painoon 16.10 ja julkistus ohjausryhmän linjausten
mukaisesti.
• Vuoden 2018 datan keruu tammi-maaliskuu ja loppuraportti syksyllä
2018 jossa kootaan yhteen kolmen seurantavuoden tulokset.