Kaivostoiminnan paikalliset ristiriidat ja hyödyt Lapissa Aika: 22.5.2018 Paikka: Arktikum tiedekeskus, Rovaniemi Järjestäjinä Lapin yliopisto, Luke, GTK

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Anne Tolvanen
Pasi Eilu, Artti Juutinen, Katja Kangas, Mari Kivinen, Mira
Markovaara-Koivisto, Arto Naskali,
Seija Tuulentie, Jukka Similä
Mitä tutkimus kertoo
kaivostoiminnan kestävyydestä
arktisella alueella?

2. © Luonnonvarakeskus
Arktinen alue
• Houkutteleva kaivosympäristö
• Paljon potentiaalisia resursseja
• Saatavilla oleva työvoima,
infrastruktuuri
 Kaivostoiminta on merkittävä
arktisten alueiden kehityksen ajuri

3. © Luonnonvarakeskus
Arktisten ympäristöjen herkkyys
• Luonnonympäristöt: hidas palautuminen
Kuva: Anne Tolvanen

4. © Luonnonvarakeskus
Paikalliselinkeinot
Kuva: Jarmo Nuotio, YLE
• Poronhoito
• Metsätalous
• Metsästys, marjastus, kalastus
• Alkuperäiskansakysymykset

5. © Luonnonvarakeskus
Matkailu
• Kilpailu samoista alueista
 Yhteensovittamisen tarpeet suuret
Kuva: Anne Tolvanen

6. © Luonnonvarakeskus
Kuinka kestävää Arktinen kaivostoiminta on?
• Vaikea määrittää ylipäätään + näin laajalla alueella
• Lähestymistapa: tieteellisiin julkaisuihin perustuva review-tutkimus
– Engl. kieliset  yleisesti luettavissa
– Vertaisarvioidut  läpäisseet kv. tieteellisen seulan  laatu
– Paikallinen tieto jää hyödyntämättä
– Paljon eri maiden kotimaisia julkaisuja jota ei hyödynnetty
 Antaa tietoa kestävyyteen liittyvästä tietopohjasta,
ei itse kestävyydestä

7. © Luonnonvarakeskus
Kestävyyden ulottuvuudet
• Ympäristöllinen
• Taloudellinen
• Sosiaalinen
• Oikeudellinen
• Kestävän kehityksen periaatteiden mukaiset + oikeudellinen

8. © Luonnonvarakeskus
Tutkimuskysymykset
1) Mikä on ollut tehtyjen tutkimusten pääfokus?
2) Tuottavatko tutkimukset tasapainoista tietoa arktisen
kaivostoiminnan kestävyydestä?
– Kestävyyden ulottuvuudet
– Kaivostoiminnan vaiheet
3) Millaisia tietotarpeita nousee esiin?

9. © Luonnonvarakeskus
Kaivostoiminnan vaiheet
1) Kaivostoimintaa edeltävä
• Mineraalien etsintä
• Kaivoksen suunnittelu
• Kaivoksen perustaminen
2) Kaivostoiminta
3) Toiminnan jälkeinen vaihe
• Käytöstä poistaminen
• Kunnostus

10. © Luonnonvarakeskus
Tutkimusaineisto
• Julkaisut vuodesta 2000 marraskuuhun 2017
– Google Scholar-haku, löydettyjen julkaisujen viitteet
– Alkuperäistä aineistoa sisältävät julkaisut
• Perusavainsanat:
– mine, mining, mine closure, mineral extraction
• & lisäavainsanat kestävyyden ulottuvuuksien mukaisesti
– Esim. avian, biodiversity, bird, climate change, plant, jne.
• Metallit, hiili, jalokivet, teollisuusmineraalit
– EI: öljy, sora, hiekka (erilaiset lupakäytännöt + vaikutukset)
– EI: merenalainen kaivostoiminta

11. © Luonnonvarakeskus
Tulokset
127 julkaisua

12. © Luonnonvarakeskus
Ympäristöllinen ulottuvuus
Pitkäaikaiset negatiiviset vaikutukset
• Meriympäristöt: rikastushiekan metallit kertyvät
merisedimentteihin ja eliöstöön
– Pitkäaikaisia muutoksia eliöyhteisöjen rakenteissa
– Hg, As kohonneita pitoisuuksia kaloissa ja hylkeissä, ei
havaintoja terveysriskeistä ihmisille
• Maaympäristöt: hapan kaivosvaluma (adic mine drainage)
– Vesistöjen kohonneet raskasmetallipitoisuudet
– Kulkeutuminen pölyn mukana laajoille alueille
– Pitoisuuksen kohoamista myös lumessa, maassa, kasveissa
– Kasvillisuuden diversiteetin muutokset, vyöhykkeisyys

13. © Luonnonvarakeskus
• Eläimistön terveys ja kunto
– Raskasmetallien kertymistä pikkulinnuissa ja -nisäkkäissä
– Ei tutkimuksia suurpedoista tai suurnisäkkäistä (hirvet, poro,
karibu), jotka tärkeitä ihmisravintona
• Eläimistön käyttäytyminen
– Kaivosalueiden laaja välttäminen erityisesti pesintä- ja
lisääntymisaikaan
– Yksi uusi lintulajihavainto (USA, punarintarastas, ihmistoiminnan
suosija)
• Kunnostus
– Kasvillisuuden palauttaminen keskeistä eroosion torjumiseksi
– Raskasmetalleja sietävät kasvit hyviä fytoremediaatioon

14. © Luonnonvarakeskus
Taloudellinen ulottuvuus
Positiiviset taloudelliset vaikutukset, mutta alueellisia eroja
• Kehittyneet alueet (Suomi, Ruotsi): taloudelliset vaikutukset
voimakkaimpia (suorat, kerrannaisvaikutukset)
– Kerrannaisvaikutukset syntyvät yritysten panoskäytön
kautta, leviävät muille sektoreille (palvelut)
• Rajaseudut (Kanada Yukon): vähäisemmät vaikutukset, koska
palvelut ostetaan muualta
– Kerrannaisvaikutukset syntyvät lähinnä kulutuksen
muutoksen kautta

15. © Luonnonvarakeskus
• Voi olla myös negatiivinen vaikutus muihin elinkeinoihin
(Ruka)
– Ympäristön laadun heikentyminen voi heikentää matkailun
edellytyksiä
– Tämä oli ainoa kustannus-hyötyanalyysitarkastelu
– Ei tutkimuksia kaivosten vaikutuksista porotalouteen
• Pienillä syrjäisillä alueilla puute osaamisesta ja resursseista
hyödyntää kaivospotentiaalia
– Grönlanti: ehdotettiin alueen sidosryhmien
yhteistoimintaverkostoa, jotta alueen osaaminen ja resurssit
voitaisiin hyödyntää paremmin

16. © Luonnonvarakeskus
Sosiaalinen ulottuvuus
Kaivostoiminnan ylivalta
• Pienet syrjäiset kaivosyhteisöt: talouden monipuolistuminen
haasteellista
– Kiiruna
• Kaivoksilla ei välttämättä kovin pitkäaikaisia sosiaalisia tai
taloudellisia vaikutuksia niiden sulkemisen jälkeen
– Kanada, Alaska: fly in fly out
 Tarvitaan keinoja, jotta voidaan huomioida muutkin elinkeinot
– Strategiset, osallistaminen, luottamuksen muodostaminen
kaivostoimijoita kohtaan

17. © Luonnonvarakeskus
• Alkuperäiskansoihin liittyvät kysymykset
– Kanada: monet yhteisöt eläneet kaivostoiminnan lähipiirissä
pitkään (konflikteja, kehittyminen yhdessä)
– Ympäristöongelmat jäävät, vaikka kaivokset aikanaan häviävät
– Alkuperäiskansojen oikeuksien esiinnousu  vaikuttaa
kaivostoimintaan alueilla, jotka alkuperäiskansojen hallinnassa
• Sosiaalinen lupa toimia (Social licence to operate SLO)
– Vaihtelee alueittain, yleensä ei pakollista
– Vaikutusten ja hyötyjen sopimusmenettely (IBA)
– Prosessin läpinäkyvyys, paikallisten osallistaminen, luottamus

18. © Luonnonvarakeskus
Oikeudellinen ulottuvuus
Oikeuskäytännöt eivät riittäviä sääntelemään
kaivostoiminnan pitkäaikaisia vaikutuksia taikka
turvaamaan alkuperäiskansojen oikeuksia
• Vaikutusarvioinnit ja lupakäytännöt
– Puutteita: Suomessa ei pakollista SLO:ta
– Alaska: heikot ympäristöstandardit habitaattien ja eliöstön
suojelemiseksi
– Kanada: ihmisten terveysvaikutukset pidetään erillään YVA:sta
– Norja: alhainen luottamus viranomaisiin, viranomaisten työnjaon
ja osaamisen epäselkeys

19. © Luonnonvarakeskus
• Alkuperäiskansoihin liittyvät kysymykset
– Oikeudelliset käytännöt eivät turvaa riittävästi paikalliselinkeinoja
eivätkä paikallisten osallistamista päätöksentekoon
– Kanada: YVA, SLO, IBA pakolliset, mutta niiden täytäntöönpano
ei aina toimi
– Venäjä: lainsäädäntö tukee alkuperäiskansojen oloja, mutta
toteuttamiseksi ei resursseja tai valvontaa
– Pohjoismaat: tilanne periaatteessa parempi, mutta missään
maassa ei löydy alkuperäiskansan oikeuksia ideaalisesti
turvaavaa säädöstöä

20. © Luonnonvarakeskus
Tulosten tarkastelua
• Kaikki kestävyyden ulottuvuudet läheisesti yhteydessä
toisiinsa
• Ympäristön muuttuminen kaivosten yhteydessä aiheuttaa
taloudellisia ja sosiaalisia muutoksia
– Ohjauskeinot (oikeudellinen ulottuvuus) pyrkivät
välttämään tai minimoimaan negatiiviset vaikutukset

21. © Luonnonvarakeskus
• Ympäristö- ja
sosiaalisten
vaikutusten
sääntely
• Taloudellisten ja
sosiaalisten
vaikutusten linkki
(työllisyys,
työvoiman
saatavuus,
muiden
elinkeinojen
edellytykset)
• Ympäristömuutoksen
sosiaaliset vaikutukset
• Sosiaalisten ja
taloudellisten
vaikutusten linkki
(paikallisten
elinkeinojen
turvaaminen,
• oikeudet)
• Indikaattorit ja raja-
arvot
hyväksyttävyydelle,
arvottamiseen,
YVA:an
Ympäristöl-
linen
Sosiaalinen
Oikeudel-
linen
Taloudel-
linen

22. © Luonnonvarakeskus
Tutkimustarpeet kaivostoiminnan vaiheissa:
ympäristö
• Ei julkaisuja kaivostoimintaa edeltävästä ajasta
• Tarve: Mallinnustutkimukset ja ennusteet potentiaalisista
vaikutuksista
• Haittojen ennaltaehkäisy (mitigaatio), kunnostuksen
suunnittelu

23. © Luonnonvarakeskus
Tutkimustarpeet kaivostoiminnan vaiheissa:
oikeudellinen
• Ei julkaisuja kaivostoiminnan jälkeisestä ajasta
• Tarve: ympäristöolot ja omistusolot voivat muuttua
kaivostoiminnan aikana, tarve päivittää myös sääntelyä
• Ympäristöseurannat, jätteiden käsittely,
kunnostustekniikat, laiminlyönnit  oikeudellisten
keinojen adaptoituminen muuttuneisiin olosuhteisiin

24. © Luonnonvarakeskus
Tutkimustarpeet kaivostoiminnan vaiheissa:
taloudellinen ja sosiaalinen
• Tarve tutkimukselle: Kaivostoiminnan vaikutusten pysyvyys;
mitä tapahtuu kaivosten sulkemisen jälkeen?

25. © Luonnonvarakeskus
Muita tutkimustarpeita
1) Ilmastonmuutos
• Ikiroudan sulaessa hapan kaivosvaluma voi kasvaa
 Raskasmetallien kerääntyminen eliöstöön lisääntyy
• Infrastruktuurit suunniteltava uusiksi
• Kaivosten hiilipäästöjen muutos
• Muut elinkeinot
• Toisaalta ympäristön palautuminen voi hieman nopeutua

26. © Luonnonvarakeskus
2) Standardoitujen kestävyysindikaattorien tarve
• Mahdollistaisi kansainväliset vertailut
• Ekosysteemipalvelut: kartoitettu Euroopan tasolla
– Kulttuuripalveluista vähän indikaattoreita
– Taloudellinen arvottaminen vaikeaa
– Erilaiset aineistot (skaala, laatu, ajanjaksot)
• Oikeudellinen ulottuvuus puuttuu kaikista indikaattorikehikoista

27. © Luonnonvarakeskus
3) Kaivostoiminnan kokonaisvaltainen taloudellinen arviointi
• Ympäristömuuttujien ja luonnonvaroihin perustuvien elinkeinojen
arviointi
– Kaivostoiminnan vaikutus esim. matkailuun ja porotalouteen ei
näy perinteisissä taloudellisissa malleissa
• Sosioekonomisten vaikutusten kattavampi arviointi
– Esim. julkisten palveluiden tuottaminen (koulut, päiväkodit, infra)
ei yleensä mukana malleissa
 Ei tarkkaa tietoa siitä missä määrin taloudelliset hyödyt ja haitat
jäävät alueelle

28. © Luonnonvarakeskus
4) Sosiaalinen kestävyys ja konfliktien hallinta
• SLO:n toimeenpanon käytännön vaikutuksista ei riittävästi tietoa
• Kaivostoiminnan itsesääntelyn tehokkuus ja sosiaaliset vaikutukset
• IBA:a tutkittu ainoastaan alkuperäiskansoihin liittyen
– Sodankylässä kehitteillä
• Paikallisten asukkaiden osallistaminen, uudet menetelmät
– Tänään: Katja Kangas

29. © Luonnonvarakeskus
5) Haittojen ennaltaehkäisy (mitigaatio), ekologinen
kompensaatio
• Kuuma tutkimusaihe
• Tärkeä Arktisella alueella, jossa talous pohjautuu luonnonvarojen
hyödyntämiseen
• Ei yhtään tutkimusta mitigaatiohierarkiasta tai sen toimivuudesta
Arktisella alueella
• Tähän liittyisi läheisesti myös kaivostoimintaa edeltävät
ympäristötutkimukset, joita ei juuri ollut

30. © Luonnonvarakeskus
Loppupäätelmät
• Kaivosteollisuus on tärkeä mutta kiistanalainen teollisuuden
muoto Arktisella alueella
• Tukee elinkeinotoimintaa paikallisesti ja alueellisesti
– Vaikutukset voivat jäädä lyhytaikaisiksi
– Voi tukahduttaa muut elinkeinot
• Haitalliset pitkäaikaiset vaikutukset ympäristöön
• Hyödyt ja haitat jakautuvat epätasaisesti ajan ja paikan
suhteen ja ovat sidoksissa mm.
– Kaivostoiminnan laajuuteen
– Kaivostoiminnan laatuun
– Markkinatilanteeseen
– Lainsäädäntöön

31. © Luonnonvarakeskus
Vastaukset tutkimuskysymyksiin
1) Mikä on ollut tehtyjen tutkimusten pääfokus?
– Tutkimuksia laajasti, 1/3 ympäristöön liittyviä
2) Tuottavatko tutkimukset tasapainoista tietoa arktisen
kaivostoiminnan kestävyydestä?
Kestävyyden ulottuvuudet:
– Taloudellisen kestävyyden julkaisuja huomattavasti vähemmän
kuin muita  ei riittävästi tietoa hyötyjen ja haittojen
pysyvyydestä alueella
Vaiheet:
– Tarve ympäristötutkimuksille jo ennen kaivostoimintaa
– Tarve oikeudellisille tutkimuksille toiminnan aikana ja jälkeen
– Tarve taloudellisille ja sosiaalisille tutkimuksille kaivostoiminnan
jälkeen

32. © Luonnonvarakeskus
Vastaukset tutkimuskysymyksiin
3) Millaisia muita tutkimustapeita nousee esiin?
– Ilmastonmuutoksen vaikutukset
– Standardoitujen kestävyysindikaattorien tarve
– Kaivostoiminnan taloudellinen arvottaminen
– Sosiaalinen kestävyys ja konfliktien hallinta
– Haittojen vähentäminen, ekologinen kompensaatio

33. © Luonnonvarakeskus

34. © Luonnonvarakeskus

35. © Luonnonvarakeskus

36. © Luonnonvarakeskus

37. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
Mitä voidaan päätellä arktisen kaivostoiminnan
kestävyydestä?