Terveystaloustiede, uusi, trendit, kansanterveys, Suomi. Health economics, Finland, results. Uusia tutkimustuloksia terveystaloustieteen ja epidemiologian alueelta Suomessa. Diabetes kasvaa räjähdysmäisesti, Stroke ja sydänsairaudet vähenevät. Diabetes on a massive increase, stroke and coronary events on the decrease in Finland. Potential savings in health care could amount to 500 M. euros per year with efficient and productive SOTE-services.

1. Terveystaloustieteellisen vaikuttavuuden
kehitysnäkymät ja kansansairaudet.
- uusia tutkimustuloksia 2014.
Eero Siljander,
CHESS, THL, 13.3.2014.
08/17-19/2011 the economic risk factors of LTC care / Eero Siljander 1

2. Lääkekehityksen tulevaisuuden painopisteet?
• Tärkeimpiä yksittäisiä työkyvyttömyyteen johtavia sairauksia ovat: mielialahäiriöt,
selkäsairaudet ja skitsofrenia. Myös verenkiertoelinten sairaudet, nivelrikko ja
vammat aiheuttavat melko paljon työkyvyttömyyttä.
• Sairaalakustannuksia aiheuttavista yksittäisistä sairauksista merkittävin on dementia
(15 %), ja seuraavina tulevat skitsofrenia ja aivoverisuonisairaudet (kumpikin 9 %).
• Tuoreiden suomalaisten tulosten mukaan koko väestön elämänlaatua heikentävät
eniten lonkka- ja polvinivelrikko, masennus, selkävaivat, virtsainkontinenssi sekä
tapaturmien aiheuttamat vammat.
9.6.2014 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 2
Puska, Pekurinen (toim.), VNK-julkaisu 4/2007.

3. Sosio-ekonominen aspekti unohdettu ?
• Yksi vähän tutkittu ja ymmärretty aihe on kuitenkin
hoitomyöntyvyyden sosio-ekonominen puoli.
• Kysymykset:
• Aiheuttaako huono hoito huonoa ”komplianssia” ?
• Vai sosio-ekonominen status huonoa ”komplianssia” ?
• Aiheuttaako huono ”komplianssi” sosio-ekonomisia
terveyseroja?
• -> näistä teemoista löytyy vähän tutkimuksia.
08/17-19/2011 the economic risk factors of LTC care / Eero Siljander 3

4. Kuvio 1. Kuolleisuuserot (suhteelliset) tuloryhmittäin Suomessa,
30 vuotta täyttäneet naiset ja miehet.
Suhteellinen kuolleisuus
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
1
Suurituloisin
2 3 4 5 6 7 8 9 10
Pienituloisin
Tulokymmenykset
Naiset
Miehet
Lähde: Martikainen ym. 2001
9.6.2014 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 4

5. Taulukko 1. Kuinka suuri osuus (%) eräistä tärkeistä
kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelma olisi koko väestössä yhtä
harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla.
Terveysongelma Vältettyjen tapausten osuus (%)
kaikista tapauksista
Hampaattomuus 80 %
Hengityselinsairaudet: kuolemat 50–75 %
Alkoholikuolemat 50–60 %
Toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve 50 %
Sepelvaltimotautikuolemat 30–50 %
Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat 20–45 %
Diabetes 30 %
Selkäsairaudet 30 %
Nivelrikko 30 %
Aivoverisuonisairauskuolemat 20–40 %
Syöpäkuolemat 20–30 %
Näkö- ja kuulovammat 20 %
Lähde: Koskinen ja Martelin 2007.
9.6.2014 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 5

6. Mitä terveyseroille voidaan tehdä?
• I. Primääripreventio: Taloustieteellisessä kirjallisuudessa
tehokkaimmaksi elintapojen ohjauskeinoksi on osoitettu
haitakeverotus- ja tulonsiirrot. Erityisesti alkoholi- ja
tupakkaverotus sekä huumeiden vastainen politiikka.
• Interventiot työterveyshuollossa ja terveystoimessa, liikunta-
ja elintapaneuvonta.
• Ravitsemusneuvonta ja -terapia: vähärasvainen,
vähäsuolainen & terveellinen ruokavalio.
• II. Sekundääripreventio: Lääketieteelliset innovaatiot ja
tekninen kehitys, tutkimusresurssien riittävyyden
turvaaminen. Seulontojen ja rokotusten laajempi
hyödyntäminen.
• Perusterveydenhuollon kehittäminen niin, että lääkäreille jää
enemmän aikaa potilastyöhön. Jatkuvuus potilassuhteissa.
• Kuntien hankkeet: hyvätasoiset ja hoidetut liikuntapaikat,
turvallinen liikenne, ennakkoluulottomat terveyskampanjat.
9.6.2014 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 6

7. Mitä tiedämme terveystaloustieteellisestä
vaikuttavuudesta ?
• Terveystaloustieteellinen ja epidemiologinen
PUBMED-haku esim. sanalla ”compliance” tuotti 100
000 tieteellistä artikkelia !
• Duodecim, Cohcrane-library -> kirjallisuuskatsaukset.
• Terveysportti.fi, lääkärin tietokannat.
• THL:n kansalliset tietoarkistot: Hilmo, avoHilmo,
Terveys2011-, ATH-, Dehko- ym. seurantadata.
• Johtopäätös: tieteellistä tutkimusta löytyy runsaasti,
mutta miten on sen soveltaminen laita? Löydettävyys?
08/17-19/2011 the economic risk factors of LTC care / Eero Siljander 7

8. Lisääkö tieto tuskaa ?
• Monet lääkitykset, jotka ovat vaikuttavampia ja
sivuvaikutuksiltaan vähäisempiä saattavat olla
marginaalisten potilasryhmien kannalta aivan
maksuhalukkuuden ja –kyvyn rajoilla.
• Ristiriita: tutkimustulokset vs. yhteiskunnallinen
agenda?
• Ristiriita: asiantuntijat vs. some ja muut tietolähteet?
• Esim. Ikääntyneiden naisten statiinihoidoilla todettu
huono kliininen vaikuttavuus, silti hoitoa annetaan.
• Esim. rokotukset, informaation runsaus ja
paikoittainen jäsentymättömyys. Informaatioähky?
08/17-19/2011 the economic risk factors of LTC care / Eero Siljander 8

9. UUSIA TULOKSIA –
IKÄÄNTYNEIDEN LAITOSHOITO
08/17-19/2011 the economic risk factors of LTC care / Eero Siljander 9

10. IKÄÄNTYNEIDEN
ERITYISKYSYMYKSET
• - FAKTAT:
• * Diagnoosien vakioinnista huolimatta laitoshoitoon
päätymisessä on merkittäviä sosioekonomisia eroja.
• * Alimmassa tuloviidenneksessä oleva henkilö
(nettotuloilla mitattuna) siirtyy laitoshoitoon 2-kertaa
todennäköisemmin kuin suurituloisimmassa
viidenneksessä oleva.
• * Tulos huomioi sairaudet, iän, sukupuolen,
siviilisäädyn ja leskeytymisen.
• * Pohjautuu kattavaan THL:n Terveys2000-
aineistoon.
• Lähde: Siljander, Eero (2014): Income as a
determinant of Institutional LTC care.
08/17-19/2011 the economic risk factors of LTC care / Eero Siljander 10

11. Ikääntyneiden laitoshoidon riskit
• - Ikääntyneiden laitoshoidon riskejä on tutkittu THL:ssä ja
HY:ssä kattavasti. Julkaistu mm. ETLA B253 –julkaisuna:
”hoivariskit ja hoivaturva”.
• - Tutkimus perustuu kymmenen vuoden rekisteriseurantaan
laitosjaksoista terveys2000-tutkimuksen jälkeen, jossa
suoritettiin lääkärin tutkimus ja toimintakyvyn testaus.
• - Laitosjakso on vähintään 90-päivän yhtäjaksoinen episodi
tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodissa tai
terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolla.
• Keskeiset tulokset (julkaistaan tieteellisessä journaalissa)
• - Suurimmat laitoshoitoa ennustavat tekijät ovat tulotaso,
muistisairaudet ja toimintakyvyn vajeet.
• - Myös aivoinfarkti, syöpä ja tules -ongelmat (lonkan ja polven
nivelrikko) merkittäviä riskitekijöitä.
9.6.2014 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 11

12. Yhteenveto – omaishoidon tuki - palkkiot (1).
• Kunnissa on hyvin vaihtelevia käytäntöjä omaishoidon tuen ja
sen palkkioiden suhteen. Erityisesti palkkioluokkien
lukumäärä vaihtelee huomattavasti (pääasiassa 2-4 kpl).
• Lakisääteisesti ohjatut alin palkkio (364,35 €/kk, v.2012) ja
hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen palkkio (728,69 €/kk)
muodostavat kaksi selkeästi erottuvaa palkkioluokkaa kuntien
palkkiotaulukoissa.
• Keskimääräinen omaishoidon tuen palkkio oli brutto 445 €/kk,
keskihajonta 76 €/kk vuonna 2012.
• 88 % maksetuista palkkioista keskittyy kahteen alimpaan
palkkioluokkaan, joiden keskiarvopalkkiot olivat brutto 366
€/kk ja 536 €/kk.
• - Omaishoidon tuen palkkiot vaihtelevat pääasiassa välillä
brutto 366 €/kk – 737 €/kk. Näihin luokkiin mahtuu 97 %
tuensaajista.
9.6.2014 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 12

13. 9.6.2014 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 13
Terveyden ja toimintakyvyn heikkeneminen ja
muistisairaudet omaishoidon suurimpina tarvetekijöinä !
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
Kuvio. Omaishoidon pääasiallinen tarvetekijä, hlöä, 2012.

14. Omaishoitajien ikäjakauman kehitys, 2012-2010.
9.6.2014 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 14

15. Yhteenveto - omaishoitajien vapaapäivät (2)
• Kunnat tarjoavat monipuolisesti lyhytaikaisia laitoshoito-
ja palveluasumispaikkoja sekä sijaishoitoa omaishoitajan
vapaiden ajaksi. Myös palveluseteleiden käyttö on
yleistymässä.
• Silti lähes 50 % omaishoitajista ei useista eri syistä
pitänyt lakisääteisiä vapaitaan. Useimmiten omaiset
eivät halunneet siirtää, tai omaishoidettava ei itse
halunnut lähteä, tilapäisesti muualle hoitoon kotoaan.
• Montako omaishoidon tuella hoidettavaa olisi laitoksessa
ilman omaishoitoa ?
• Laskelma oli varsin suoraviivainen (n=182 kuntaa) ja tässä
tulokset: Max= 57 % tai 11188 oh -asiakasta, Keskiarvo-=44
% tai 8747 oh -asiakasta, Min=32 % tai 6305 oh -asiakasta.
• Tämä suhteessa 19 642 omaishoidon asiakkaaseen.
9.6.2014 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 15

16. The good news :)
• Suomessa todettu tutkimuksissa ja
lääkäripraktiikassa pääosin hyvä hoitomyöntyvyys!
• Monissa sairauksissa kuten nivelreumassa
saavutettu merkittävää kehitystä 2000-luvulla.
• Duodecim, Terveysportti.fi, Käypä hoito –
suositukset seuraavat uusinta kliinistä ja
terveystaloustieteellistä tutkimustietoa.
• Mm. THL:ssä seurataan jatkuvasti
kansansairauksien kehitystä ja hoitomyöntyvyyteen
liittyviä indikaattoreita.
08/17-19/2011 the economic risk factors of LTC care / Eero Siljander 16

17. skenaarioita
17Oletukset sepelvatimotaudin kehityksestä: vuoden 2007 taso perustuu Kela korvausten ja Hilmo-
tietojen perusteella laskettuun esiiintyvyteen (1. 6 milj henkilöä vuonna 2006) ja muutokset KTL:n
arvioon)
0
0.05
0.1
0.15
0.2
0.25
0.3
0.35
0.4
40 45 50 55 60 65 70 75 80 85
Sepelvaltimotauti naiset 2020
Sepelvaltimotauti naiset 2007
Sepelvaltimotauti miehet 2020
Sepelvaltimotauti miehet 2007
Prosentteina (1/100).
Unto Häkkinen ja Mikko Peltola – Terveys- ja
sosiaalitalouden yksikkö – CHESS / THL
19.10.2008

18. 18 9.6.2014 Erikoistutkija, Eero
Siljander, THL.
Oletukset diabeteksen kehityksestä vuoden 2007 taso perustuu Kela korvausten ja Hilmo-tietojen
perusteella laskettuun esiiintyvyteen (1. 6 milj henkilöä vuonna 2006) ja muutokset KTL:n arvioon)
0
0.05
0.1
0.15
0.2
0.25
0.3
0.35
0.4
0.45
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
diabetes naiset 2040
diabetes naiset 2020
diabetes naiset 2007
diabetes miehet 2040
diabetes miehet 2020
diabetes miehet 2007
Unto Häkkinen ja Mikko Peltola – Terveys-
ja sosiaalitalouden yksikkö – CHESS / THL
19.10.2008

19. 08/17-19/2011 HEALTH AND SOCIAL CARE IN FINLAND 2011 / Eero Siljander 19
0%
2%
4%
6%
8%
10%
12%
14%
16%
18%
30 40 50 60 70 80 90
Age
Stroke prevalence rates for 30-90 year olds.
(Year 2007 level based on Prevalence data from the National pension insurance
institution (Kela) and Care registers for social welfare and health care 2006 and
changes 2007 onward on THL estimates)
Stroke women 2040
Stroke women 2020
Stroke women 2007
Stroke men 2040
Stroke men 2020
Stroke men 2007

20. Tulokset ja
johtopäätökset:
 - Optimistisella
ennusteella ja
panostuksilla terveyden
edistämiseen voidaan
saavuttaa (vrt. status quo):
 -> parhaimmillaan 10
prosentin säästö
terveydenhuollon ja
pitkäaikaishoidon
kustannuksissa v.2007-
2039.
 - Vuositasolla 1,26 %
(best) vs. kustannusten
kasvu vrt. 1,43 % (status
quo)
 Kumuloituva kehitys !
20 9.6.2014 Erikoistutkija, Eero
Siljander, THL.
2007
milj euroa
2020
milj euroe
2039
milj euroa
Muutos
2020/2007
%
Muutos
2020/2007
%
vuodessa
Muutos
2039/2007
%
Muutos
2040/200
7 %
vuodessa
Naivi ennuste
Miehet 4919 6192 8037 25.9 1.94 63.4 1.55
Naiset 6696 7967 10240 19.0 1.46 52.9 1.34
Yhteensä 11615 14159 18277 21.9 1.66 57.4 1.43
Kuoleman läheisyyden
sisältämä ennuste
Miehet 4919 6001 7506 22.0 1.67 52.6 1.33
Naiset 6696 7785 10117 16.3 1.26 51.1 1.30
Yhteensä 11615 13786 17624 18.7 1.44 51.7 1.31
Diabeteksen muutoksen ja
kuoleman läheisyyden
sisältämä ennuste
Miehet 4919 6340 8227 28.9 2.14 67.2 1.62
Naiset 6696 8022 10619 19.8 1.52 58.6 1.45
Yhteensä 11615 14362 18846 23.6 1.78 62.2 1.52
Sepelvaltimotaudin muutoksen ja
kuoleman läheisyyden sisältämä
ennuste
Miehet 4919 5927 7948 20.5 1.57 61.6 1.51
Naiset 6696 7750 10070 15.7 1.22 50.4 1.28
Yhteensä 11615 13677 18018 17.7 1.37 55.1 1.38
Stroken muutoksen ja kuoleman
läheisyyden sisältämä ennuste
Miehet 4919 5947 7384 20.9 1.59 50.1 1.28
Naiset 6696 7713 9968 15.2 1.19 48.9 1.25
Yhteensä 11615 13660 17352 17.6 1.36 49.4 1.26
Diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja
stroken muutoksen ja kuoleman
läheisyyden sisältämä ennuste
Miehet 4919 6179 7435 25.6 1.92 51.1 1.30
Naiset 6696 8032 10390 19.9 1.53 55.2 1.38
Yhteensä 11615 14211 17825 22.3 1.69 53.5 1.35
Terveyden- ja vanhustenhuollonmenojen kehitys erilaisilla skenaarioilla

21. KIITOS MIELENKIINNOSTA !
• Eero Siljander,
• CHESS/THL,
• Puh. 029 524 7729
• Eero.Siljander@thl.fi
08/17-19/2011 the economic risk factors of LTC care / Eero Siljander 21