Anarkismi ja ammattiliitot

Taloudellinen vai poliittinen
järjestäytyminen — vai
molemmat? Anarkismi ja
ammattiliitot
30.1.2016

Määritelmiä
Syndikaatti
 Ammattiyhdistys
Syndikalismi
 Ammattiyhdistysaate
Vallankumouksellinen syndikalismi
 Historiallinen aate, joka haluaa kumota
kapitalismin kaikille työläisille yhteisten
ammattiliittojen avulla

Anarkosyndikalismi
1. Anarkismin suuntaus, jonka mukaan anarkistien
tulee osallistua ammattiliittoihin (Iso-Britannia)
tulee osallistua vallankumouksellisiin
syndikalistisiin ammattiliittoihin (Ranska)
tulee osallistua anarkistisiin ammattiliittoihin
(Argentiina)

Vallankumouksellista syndikalismia
vastustavat anarkistit
 Individualistit vastustavat kaikkia muodollisia
järjestöjä
 Osa varhaisista kriitikoista oletti, että
taloudelliset kamppailut vieraannuttavat
työläiset poliittisesta kamppailusta
 Malatestan kritiikki: Liittoihin tulee osallistua,
mutta lopulta ne aina maltillistuvat

Työväenliike ennen ammattiliittoja
 Spontaanit lakot
 Mellakat
 Salaseurat (mallina vapaamuurarit)
 Kansannousut (Pariisin kommuuni 1871)

Anarkismi ensimmäisen
internationaalin jälkeen
 Välirikko marxilaisten kanssa 1872
 1877 Vervieresissä viimeinen anti-autoritäärisen
Kansainvälisen työväenliiton kokous
 1881 Lontoossa ainoastaan espanjalaiset
edustavat työväenliittoa. Tuki teon
propagandalle.
 1889 Pariisissa epämuodollinen tapaaminen.
Kropotkin ja Malatesta puhuvat
ammattiyhdistysliikkeen puolesta

Sosiaalidemokraattinen työväenliike
 Kansainvälinen sosialistikonferenssi 1881
 Toinen internationaali perustettiin Pariisissa
1889
 Anarkistien pääsy evätty Zürichin
konferenssissa 1893
 Sosiaalidemokraattisten työväenjärjestöjen
International Federation of Trade Unions (IFTU)
1901. Mukana myös epäpoliittiset AFL, GFTU ja
vallankumouksellinen syndikalistinen CGT

Ranskan CGT
 «Yleinen työn konfederaatio»
 Lakot dekriminalisoitu 1864
 Lakiuudistukset 1881, 1884
 La Fédération des bourses du travail
(«työvoimatoimistojen federaatio») 1892
 Yhdistyminen liittojen kanssa 1902
 Vappuna 1906 200 000 ulosmarssilla, 50 000
sotilasta ja 700 pidätystä

La Charte d’Amiens 1906
...l’accroissement du mieux-être des travailleurs
par la réalisation
d’améliorations immédiates, telles que la
diminution des heures de travail,
l’augmentation des salaires, etc. ;
... il prépare l’émancipation intégrale, qui ne peut
se réaliser que par l’expropriation capitaliste ; il
préconise comme moyen d’action la grève
générale...

Syndikalististen vähemmistöjen
liittoja
 NAS (Nationaal Arbeids-Secretaria, Hollanti)
1893
 FVdG (Freie Vereinigung deutscher
Gewerkschaften, Saksa) 1897
 FORA (Federación Obrera Regional Argentina,
Argentiina) 1901 (vuoteen 1905 FOA)
 IWW (Industrial Workers of the World,
Yhdysvallat) 1905
 CNT (Confederación Nacional del Trabajo ,

1. Maailmansota
 Ainoastaan Venäjän ja Serbian
sosiaalidemokraatit vastustivat sotalainoja
 Pasifistinen sosialistijohtaja Jean Jaurès
murhattiin Ranskassa 31.7.1914
 Vallankumouksellisista syndikalisteista CGT ja
USI:n vähemmistö tukivat sotaa, muut
antimilitarismin kannalla
 Myös pieni osa anarkisteista tuki ententeä
(Kropotkin, Christiaan Cornelissen)

Sodan vastustajat järjestäytyvät
 Sotaa vastustavat sosiaalidemokraatit tapasivat
Zimmerwaldissa Sveitsissä 1915
 Sotaa vastustavat syndikalistit tapasivat El
Ferrolissa Espanjassa 1915
 Vallankumouksellinen syndikalismi ei koskaan
toipunut ennalleen sodasta

Saksan vallankumous 1918-
 Kielin kapina 30.10.1918
 Kommunistipuolue KPD perustettu 31.12.1918
 Spartakistikapina 4.-15.1.1919
 Baijerin neuvostotasavalta 6.4.1919-3.5.1919
 Yleinen työväenliitto liitto AAUD helmikuussa
1920
 Ruhrin kapina 13.3.-23.3.1920
 Kommunistinen työväenpuolue KAPD
huhtikuussa 1920
 Otto Rühlen AAUD-E lokakuussa 1921, ero
FAUD:n kanssa ei suuri

Vallankumouksellisen syndikalismin
ongelmia 1
Mikä on «poliittista»?
 Antimilitarismi
 Siirtomaiden asema
 Poliittisten vankien asema
 Suhtautuminen autoritääriseen sosialismiin,
kuten Neuvostoliitto
 Naisten asema
 Myöhemmin esim. ympäristökysymykset

ongelmia 2
1. Värvää jäseniä
2. Värvää lisää jäseniä
3. ????
4. Kaikki jäsenet ovat
vallankumouksellisia!!!

ongelmia 3
1. Perusta ammattiliitto
2. Vaadi lisää palkkaa
3. ????
4. Yleislakko!!! Vallankumous!!!

Miten kävi Ranskan CGT:n?
 I Maailmansodan jälkeen leninistit erotettiin,
perustivat CGTU:n
 CGTU:n sisällä valtataistelua kolmen eri
suuntauksen välillä. Leninistit ja
vallankumoukselliset syndikalistit erottivat
yhdessä anarkistit
 Anarkistien CGTSR perustettu 1926. Kaikkia
poliittisia puolueita vastaan, käytännössä
anarkistinen ja pieni.

Miten kävi IWW:n Yhdysvalloissa?
 Industrial Workers of the World 1905
 Palmer Raids 1919-1920 eivät tuhonneet
järjestöä, jäsenmäärän huippu 1920-luvun
alussa
 Paljon sisäisiä riitoja
 Menetti jäseniä kommunistipuolueelle
 Kommunistipuolueen soluttautumista
 Hidasta elpymistä 1960-luvulta eteenpäin
 Aina vähemmistön liitto

Miten kävi Ruotsin SAC:n?
 Sveriges Arbetares Centralorganisation, 1910
 Onnistui suurin menetyksin sopeutumaan
korporatiiviseen järjestelmään
 Ajoittain hyvin maltillinen ja länsimielinen, esim.
1960-luvulla ei halunnut vastustaa Vietnamin
sotaa
 Määrittelee itsensä «syndikalistiseksi»
 Jäsenmäärä laskenut lähes jatkuvasti 30-luvulta
eteenpäin.
 Aina ollut vähemmistön liitto

Kansainvälinen työväenliitto AIT
 Asociación Internacional de los Trabajadores
 Yritettiin perustaa 1913, CGT vastusti
 Perustettu 1922. Perustajat suurimmasta
pienimpään: USI (Italia), FORA (Argentiina),
CGT (Portugal), FAUD (Saksa), Ranskalaiset
väliaikaiset verkostot, SAC (Ruotsi), NAS
(Hollanti), IWW (Chile)
 Espanjan CNT liittyi seuraavana vuonna, suurin
liitto
 Yhdysvaltain IWW ei liittynyt

Miten kävi AIT:n?
 1920- ja 1930-luvuilla fasismi ja
sotilasdiktatuurit murskasivat Italian,
Argentiinan, Portugalin, Saksan ja Chilen
järjestöt
 Ainoastaan Ruotsin SAC selvisi toisen
maailmansodan yli, erosi 1950-luvulla
 Jälleenperustetut järjestöt ovat jääneet pieniksi
tai hajonneet sisäisiin riitoihin
 Vapaa kommunismi ohjelmaan 1996

Tarvitaan taloudellinen järjestö
Ei Kyllä
Tarvitaan
poliittinen
järjestö
Ei Anarko-
individualistit,
jotkut uusraati-
kommunistit
CGT, IWW,
SAC
Kyllä CGTSR, AAUD-E,
FORA
Leninistit,
CNT/FAI,
AAUD/KAP
D

CNT:n malli
 Confederación Nacional del Trabajo 1910
 Iberian anarkistifederaation FAI perustettiin 1927
 FAI:n päämäärä pitää CNT
vallankumouksellisena
 Maltillisemmat trentistat ja «työläisten ja
pienviljelijöiden blokki» puhdistettiin 1930-luvulla
 Vapaa kommunismi hyväksyttiin ohjelmaksi
1936, FAI ja CNT sulautuivat
 Hallitukseen vuonna 1936

Tarvitaan taloudellinen järjestö
Ei Kyllä
Tarvitaan
poliittinen
järjestö
Ei Anarko-
individualistit,
jotkut uusraati-
kommunistit
IWW, SAC
Kyllä CGTSR, AAUD-E,
FORA, CNT-FAI
1936->, AIT 1996-
>
Leninistit,C
NT->1936
AAUD/KAP
D

FORA:n malli
 Federación Obrera Regional Argentina 1901
 Unión General de Trabajadores 1903
 1905 Anarkokommunistinen ohjelma
 Confederación Obrera Regional Argentina 1909
 FORA V vs. FORA IX 1915
 Traaginen viikko tammikuussa 1917

FORA:n alamäki
 Unión Sindical Argentina 1922, Confederación
Obrera Argentina 1926, Confederación General
del Trabajo de la República Argentina 1930
 FORA:n Emilio López Arangon ja Ranskan
CGTSR:n Pierre Besnard kaksi vastakkaista
anarkistisen syndikalismin koulukuntaa
 Emilio López Arangon murha 1929
 Uriburun diktatuuri 1930

Yhteenveto
 Valinta usein marginalisaation ja haltuunoton
välillä
 Vallankumoukselliset syndikalistiset liitot yleensä
kärsineet sisäisistä valtataisteluista
 Anarkistiset liitot usein marginalisoituneet, mutta
onnistuneet säilyttämään vallankumouksen
päämääränä
 Raatikommunistien ja nykyisten
anarkosyndikalistien näkemyksiä vaikeaa
erottaa

Anarkismi ja ammattiliitot

Recommended

Recommended

More Related Content

More from Antti Rautiainen

More from Antti Rautiainen (15)

Recently uploaded

Recently uploaded (8)

Anarkismi ja ammattiliitot